Kysymyksiä Espoosta
Olen koonnut tänne sekä vaalien alla että eduskuntatyön kuluessa tulleita kysymyksiä vastauksineen.
Kirjastoista Onko JKasvin mielestä järkevämpää maksaa älyttömiä vuokria "ikuisesti" vai rakentaa nk. omalla rahalla kertarysäyksellä? Toki hoitokulut tulee vielä päälle, mutta sisältyyhän vuokriinkin hoitokulut.
Toisaalta onko järkevää rakentaa iso kirjasto, kuten Sello, siten että maksetaan turhista neliöistä ylisuurta vuokraa? Tilan hyötykäyttö Sellon kirjastossa hämmästyttää ja kummastuttaa jopa pientä kulkijaa. Eikö useampi pienempi kirjasto palvelisi paremmin? Kyllä omalle investoinnillekin pitäisi laskea paitsi hoito- ja kaunnostus- myös pääomakulut. Ja jos homma on hoidettu oikein, tuloksen pitäisi olla samaa luokkaa kuin vuokraamalla... kahdella merkittävällä, mutta vastakkaisiin suuntiin vaikuttavalla erolla:
- kiinteistöyhtiö pyrkii tekemään myös voittoa omistajilleen.
- kiinteistöyhtiö on nimenomaan kiinteistötuotannon ja kiinteistönpidon asiantuntija eli toiminta on tehokkaampaa.
Tosin kaupunki on viime aikoina yrittänyt järkevöittää myös omaa kiinteistönpitoaan laskemalla ja perimällä sisäisiä vuokria. Kun summaan ynnätään paitsi alkuinvestointi myös huolto ja varautuminen tuleviin isompiin remontteihin, summa nousee yllättävän suureksi.
Se, onko Sellon ja Omenan kirjasto sopivan kokoinen tarpeeseen, on sitten toinen kysymys. Ainakin niiden avaaminen on lisännyt lainausmääriä rajusti, niin rajusti, etteivät vanhat aineistomäärärahat ja henkilöstö enää riitä. Tilojen sijainti ja viihtyisyys ovat onnistuneet jopa "liian hyvin". Leppävaaran vanhan kirjaston paikka olikin täydellinen floppi, koska sinne pääseminen oli ilman omaa autoa työlästä. Se todellinen virhe tehtiin kun sen paikka valittiin. Toki siellä pysyminen olisi säästänyt rahaa, mutta niin olisi säästänyt myös koko kirjastotoimen keskittäminen Niipperin korpeen pitkospuiden päähän. :-)
Opiskelijoiden asema Opintoaikojen rajaaminen ja tukikuukausien vähentäminen järkyttävät minua syvästi ja suorastaan vihastuttavat. Jokainen isompi puolue lupaili parantaa opiskelijoiden olosuhteita viime vaaleissa. Mitään parannuksia emme saaneet, minkä vielä kesti, sillä tonnikalaan ja makaroniin on jo ennättänyt tottua. Mutta tämä on jo törkeää, että luvattujen parannusten sijasta aletaankin hutkimaan kepillä. Ja vielä näin typerästi. Opiskelijat on tänäkin vuonna jätetty nuolemaan näppejään. Hallitus tarjoaa opiskelijoille lisää lainaa vaikkei uusista opiskelijoista juuri kukaan sitä suostu ottamaan. A-pisteessä oli tästä hyvä ohjelma pari viikkoa sitten. Ja sitten vielä kehdataan suunnitella opiskeluaikojen pakkolyhentämistä. Nyt haastankin teidät herra Kasvi kertomaan, mitä Te olette tehneet opiskelijoiden ja sivistysjärjestelmän puolesta. Oikeutettu vaatimus, äänestäjien pitäisi olla useammin vaatimassa katetta lupauksille.
Allekirjoitin ns. 252-vaatimuksen eli aloitteen, jossa vaadittiin opintotuen asumislisän vuokrakaton nostoa 252 euroon. Aloitteen allekirjoitti lopulta eduskunnan enemmistö, mikä yleensä riittää asian eteenpäinviemiseen, mutta opetusministeri Karpela ei vienyt budjettineuvotteluihin muuta kuin lainasubvention. Karpela ja hallitus siis tarjoavat lisälainaa, vaikka opintotukea ei ole nostettu kymmeneen vuoteen. Näin siis siitä huolimatta että tänä aikana asumislisää saavien vuokrakustannukset ovat nousseet 74 %
Olen vaatinut hallitukselta toimenpiteitä opiskelujonojen purkamiseksi.
Konkreettisimpana saavutuksenani pidän kuitenkin sitä, että olen ollut mukana edistämässä opiskelija-asuntojen rakentamista Espoossa. Tämä ei ole tapahtunut niinkään virallisissa kokouksissa, vaan lobbaamalla kokouksien välillä ja saattamalla vuosien varrella yhteen ihmisiä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta ja TKY:n hallituksesta. Huomasin nimittäin lobbaillessani, että molemmilla tahoilla oltiin tilanteesta samaa mieltä, mutta kumpikaan ei oikein osannut olla asiassa aloitteellinen. Muutenkin olen osallistunut aktiivisesti Otaniemen kaavoitukseen mm. TUAS-talon ja kisakylän varjolla rakennettujen uusien opiskelija-asuntojen tonttien osalta. Ulospäin tästä näkyvät vain valtuustopuheenvuorot, mutta varsinainen vääntö on tapahtunut jo paljon ennen sitä... pahus, Espoon pöytäkirja-arkistossa ei näemmä _enää_ ole hakutoimintoa, enkä muista milloin noita asioita käsiteltiin...
Metron liikennevaikutuksista Esititte nettisivuillanne mielipiteitänne Espoon joukkoliikennetarpeista höystettynä muutamalla tosiasialla. Meitä jäi ihmetyttämään väittämä että metro lisäisi entisestään liikennettä Etelä-Espoon ja keskustan välillä. Kyseinen asia on kuulemma ennustettu Meplan-simulaatiolla.
Haluaisitteko lyhyesti selvittää ohjelmiston logiikkaa ja lisäksi hieman perustella miksi ja miten tämä on käytännössä mahdollista?
Hei ja kiitos kysymästä,
Eron tekee väestönkasvun keskittäminen reitin varteen, jotta metrolle saataisiin riittävästi käyttäjiä. Eli vaikka joukkoliikenteen osuus matkoista kasvaa, autojen absoluttinen määrä Länsiväylällä ja Helsingin niemellä kasvaa myös. Sen sijaan Tarvontien suunnasta tuleva liikenne vähenisi (suhteessa ns. bussivaihtoehtoon). Olin aika äimänä itsekin, kun näin luvut.
Jos asutusta ja työpaikkoja ei keskitetä reitin varteen, syöttöliikenteen tarve ja vaihtojen määrä kasvaa mikä puolestaan laskee joukkoliikenteen käyttöastetta. Tilannetta helpottaisi jonkin verran bussien poistuminen Länsiväylältä eli muutos jäisi satoihin autoihin tunnissa.
Itse asiassani omassa pikaraitiotiemallissanikin on aika paljon uskoa siihen, että täällä kävisi samoin kuin monessa muussa pikaraitiotien rakentaneessa kaupungissa (ainakin Strasbourg, Tukholma ja Karlsruhe) eli että siirtymä joukkoliikenteen käyttäjiksi olisi paljon ennakoitua suurempi.
Lentomelu Sattui nettisivullasi silmiini seuraavanlainen kommentti Pohjois-Espoon lentomelusta: "Espoolla ei ole juuri muita keinoja kuin jatkaa Ilmailulaitoksen painostamista. Valitettavasti sillä on ilmatilassa käytännössä diktaattorin valtuudet. Erityisen kiukkuinen olen siitä, että Espoolle ei ilmoitettu riittävän ajoissa suunnitelmista keskittää nousevat lentoreitit Kalajärven ylle. Nyt Espoo ehti juuri kaavoittaa alueelle asutusta ja ihmiset ehtivät rakentaa sinne talonsa. Kaavamääräyksillä esimerkiksi kattojen ja ikkunoiden rakenteet olisi voitu määrätä sellaisiksi, että edes sisällä saisi olla meteliltä kohtuullisen rauhassa" Minusta on täysin käsittämätöntä että vihreä ehdokas voi edes ajatella niin, että onpas todella harmi että ihmiset ehtivät asumaan alueelle ja eivät saaneet mahdollisuutta linnoittautua ajoissa koteihinsa. Tässähän on kyse siitä, että ilmailulaitos on täysin oman käden oikeudella päättänyt dumpata melun Espoon rauhallisille metsäalueille. Niin on! Eikä Espoolle edes kerrottu asiasta etukäteen. Jos tieto olisi ollut kaavaa tehtäessä käsillä, joko kaavaa ei oltaisi tehty tai siihen olisi voitu edes tehdä nuo mainitut linnoittautumispykälät. Nyt koulun pihalla välitunteja valvovilla opettajilla pitäisi periaatteessa olla kuulosuojaimet, koska melu ylittää työsuojelunormit. Kuten tietänet, EU:n kannan mukaan hiljaisuus on luontoarvo, jota pitää suojella. Näin todella onkin, sillä yksikin lentokone täydellisessä hiljaisuudessa on paljon pahempi häiriö, kuin ne olisivat esim. kehä III:n liikennevirran kohinassa. Espoon valtuutetuilla olisi paljonkin tehtävää - pitäisi vain rohkeasti määritellä melualueet (joita tähän asti ovat olleet kehäteiden reunat ja niille sijoitetut teollisuusalueet) ja antaa ihmisten rakentaa luonnon helmaan. On täysin järjetöntä pitää esim. Kalajärveä nyt rakennuskiellossa. Näillä toimenpiteillä melulle altistuvien ihmisten määrä kasvaa koko ajan - ei riitä että sitä on teiden ja tehtaiden varsilla kun lentokoneet tuovat sitä vielä uusiin neitseellisiin paikkoihin. EU tulee vaatimaan melunsuojeluohjelmat pääkaupunkiseudulta - sen on vain ajan kysymys. Vihreillä voisi olla paljon annettavaa tähän keskusteluun - niin valtakunnan kuin kunnalistasolla - mikäli vain vaivautuvat... Kuinkahan on sinun kohdallasi? Kuntana Espoo on tehnyt kaiken sen mikä on mahdollista ... eli pitänyt paljon melua(!) asiasta. Ilmailulaitoksella on tosiaan täydet diktaattorin oikeudet heti kun renkaat irtoavat maasta. Mutta mutta, siinä olet tosiaan oikeassa, että tuo teksti on kirjoitettu kunnallisvaalien alla ... ja eduskuntahan päättää, mitä ilmailulaitos saa ja ei saa tehdä. Kiitos, kun otit asian puheeksi... Täytyy päivittää tekstiä.
Espoon muuttoliike Jos tehokkaita keinoja muuttoliikkeen hillitsemiseksi ei ole, eikö olisi viisainta hyväksyä nopea kasvu ja muuttaa suunnitelmia reippaasti sen mukaisesti? Kyllä Espoossa tilaa riittää. Puolet on asumatonta korpea. Ainakin nykyisessä verotus- ja valtionosuusjärjestelmässä liian nopea väestönkasvu aiheuttaa melkoisia ongelmia. Jos Espoo saisi edes pitää kaikki verotulonsa, me pystyisimme paljon nopeammin vastaamaan palvelu- ja asuntotarpeen kasvuun. Nyt valtio perii Espoolta valtionosuuksia (muut kunnat saavat niitä) siitä hyvästä, että Espoolla valtion käyttämillä tunnusluvuilla tarkasteltuna menee niin hyvin. Viimeisimpien laskelmien mukaan Espoo joutuu lähivuosina maksamaan noin puoli miljardia markkaa vuodessa valtionosuuksia valtiolle. Lisäksi Espoo valtion mielestä rakentaa esimerkiksi päiväkoteja liian nopeasti eikä myönnä kaikkien rakentamiseen lakisääteisiä valtionapuja! Mitä asuntorakentamisen vauhdittamiseen tulee, ongelmana on myös markkinoiden ylikuumeneminen. Rakentajia ei yksinkertaisesti riitä kaikille työmaille. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, jolloin rakennusliikkeet voivat laskuttaa aiempaa korkeampia hintoja. Eli ei riitä, että Espoo kaavoittaa lisää rakennustontteja, niille on löydyttävä jostain myös rakentajat. Lisäksi tilanne on johtanut myös siihen, että työmaille pääsee ammattitaidotonta henkilökuntaa, mikä näkyy rakentamisen vaihtelevana laatuna.
Paikallisia kysymyksiä: Hanasaari, Suvisaaristo, Oittaa... kannatatko rakentamista täyttömaalle Länsiväylän varrelle Hanasaaren lähistöön? Esim. surullisen kuuluisa Espoon teatterihanke tai ns. "nörttikaupunki" En! Jos pääkaupunkiseutu olisi joku Hong Kong ja meitä asuisi täällä kymmenen miljoonaa, asiaa voisi tiukan paikan tullen harkita. Helsingin tienoo on kuitenkin itse asiassa varsin harvaan asuttua. Monessa maassa Espoo ja suurin osa Helsingistä luokiteltaisiin maaseuduksi. Miksi Suvisaaristolaiset joutuvat itse maksamaan viemärinsä ja vesijohtonsa? Eikö kunnallistekniikan rakentaminen kuulu kaupungille? Niinpä. Kaupungin laskelmien mukaan Suvisaaristoon ei olisi kannattanut rakentaa kunnallistekniikkaa lainkaan, ja aloitteet kuitattiin aina vastauksella: "tulee liian kalliiksi". Asia liikahti eteenpäin vasta, kun Suvisaariston kaupungin jahkailuun kyllästyneet asukkaat päättivät itse rakennuttaa omat viemärinsä. Eikä hinta yks' kaks' enää ollutkaan niin korkea! Tapaus on ollut sekä kaupungin tekniselle keskukselle että meille luottamushenkilöille hyvä oppitunti. Ja voin kertoa, että siitä on keskusteltu toiseenkin kertaan. Valitettavasti minulla ei ole itse kysymykseen hyvää vastausta. Toivon vain, että vastaava ei pääse ainakaan ihan heti toistumaan. Väität edistäväsi ihmisten vaikutusmahdollisuuksia omaa lähiympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Miten ihmeessä saatoit silti kannattaa Oittaan elämyspuistoa, vaikka alueen asukkaat nimenomaan vastustivat sitä? Totta. Tällaisissa tapauksissa täytyy kuitenkin huomioida paikallisen näkökulman lisäksi myös koko kaupungin näkökulma. Ja Oittaan tapauksessa katsoin, että hankkeesta olisi niin paljon hyötyä sekä Espoolle että koko pääkaupunkiseudulle, että päädyin sen kannattajaksi. Sitä paitsi suunnitelmissa oli otettu lähialueen asukkaiden esittämät huolenaiheet mielestäni hyvin huomioon. Esimerkiksi molemmat uimarannat olisivat jääneet elämyspuiston ulkopuolelle. Sen sijaan esimerkiksi Kulmakorven F1-rataa minä vastustin, koska katsoin sen aiheuttavan niin kohtuuttomia haittoja niin suurelle joukolle espoolaisia, että ne painoivat vaakakupissa enemmän kuin radan tuomat työpaikat tai suomalaisten moottoriurheilun harrastajien toiveet.
|
