Suoraan sisältöön

Linkki­vinkki:

Esa Lahtela lienee Suomen suosituin kansane­dustaja, jos vaalipii­rin koko otetaan huomioon.

Hae sivuilta

Pulp CMS/Twinkle Oy Palvelun ulkoasu: Äkkimakee Design
på svenskain Englishklingon
Blog
« edellinen 05.05.2008 seuraava »

Happikatoa ja metaanipäästöjä

Tuttu avaruustieteilijä toi vappusiman ääressä tietooni kipeän ympäristöeettisen dilemman. Itämeren rehevöityminen ei nimittäin ole yksiselitteisesti huono asia. Rehevöitymisen seurauksena suuri osa Itämeren pohjasta on täysin elotonta ja mikä tärkeintä, hapetonta autiomaata.

Tai ystäväni sanoin: ”Kaikki orgaaninen aines mikä päätyy Itämeren hapettomiin syvänteisiin myös pysyy siellä.”

Vaan auta armias, jos Itämeri joskus toipuu ja elämä - ja happi - palaa Itämeren pohjalle. Silloin pohjalle kertyneet orgaaniset materiaalit alkavat hajota ja tuottaa metaania, joka on paljon hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Eli ei mitään niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Toisen esimerkin tarjoavat pienhiukkaset, jotka aiheuttavat ja voimistavat hengityselinten ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia. Kansanterveyslaitoksen arvion mukaan pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa tuhansia ennenaikaisia kuolemantapauksia, Keski-Euroopan tai Aasian metropoleista puhumattakaan.

Ihmisten tappamisen lisäksi pienhiukkaset kuitenkin myös viilentävät ilmakehää, paljon. Eli mökkisaunaa lämmittäessämme me myös viilennämme Maapalloa. Siinä sivussa voi joku tosin saada kalkkeutuneet verisuonet.

Eli niin tai näin aina menee väärinpäin. Maailman pelastaminen ei ole helppoa.

___

CC - Creative Commons Nimeä & Ei muutoksia & Epäkaupallinen.

» Kommentoi   » Lue kommentteja (yht. 6 kpl)

toukokuu 2008

» 22.05.2008 Vaalirahakatrilli
» 20.05.2008 Me teemme sen itse
» 10.05.2008 Tukholman helteitä
» 06.05.2008 Aina myöhässä

Kommentit

    » Lisää kommentti
Pienhiukkasten ilmastoa viilentävä
vaikutus on kai yksi syy siinä, miksi
ilmaston lämpenemistä ei huomattu
ajoissa: hiukkas- ja
hiilidioksidipäästöt kasvoivat yhtä
aikaa, jolloin ilmaston lämpeminen
tapahtui tavallaan salassa. Nyt kun
tajuamme vihdoin, että
hiilidioksidipäästöjä on pakko alentaa,
teemme päätöksiä, jotka hälventävät
samalla sitä suojaavaa paskakerrosta,
joka kuitenkin laskeutuu kohtuullisen
nopeasti hiukkaspäästöjen vähetessä.

Sama ilmiö on luonnollisesti myös yksi -
mahdollisesti aliarvioitu - tekijä
siinä, miksi ihmisen aiheuttama
ilmastonmuutos jatkuisi vielä jonkin
aikaa ja jonnekkin saakka, vaikka
eläisimme hiilineutraalisti vuodesta
2010 lähtien.
Jaakko (5.5.2008 21.17)
Kuinka hapellisissa olosuhteissa voi
alkaa muodostua metaania? Mihin metaanin
CH4 muodostumisessa happea tarvitaan?
Miksi metaania (biokaasu) tuotetaan
nimenomaan hapettomissa olosuhteissa?

Tähtitieteilijälläsi ei ole mitään
dilemmaa. Hän on ymmärtänyt asian väärin
ja unohtanut orgaanisen aineksen
anaerobisen hajoamisen mekanismit. Asia
ei ole vähempää kuin päinvastoin. Ei se
maapallon tai edes Itämeren pelastaminen
sentään noin vaikeaa ole. Mutta hyvä
että metaani kiinnostaa. Siihen palataan
toivottavasti taas Kollajan ja Vuotoksen
torpedoinnin kohdalla.
Sam Jakso (5.5.2008 22.03)
Juuri näin, Sam. Hapellisissa
olosuhteissa hajoaminen on aerobista,
jolloin orgaaninen aines hajoaa vedeksi
ja hiilidioksidiksi. Hapettomissa
olosuhteissa tapahtuva hajoaminen on
anaerobista (=mätäneminen) ja siinä
vapautuu metaania. Itämeren pohjan
hapettomissa oloissa muodostuu
metaanikuplien ohella mädältä
kananmunalta haisevaa rikkivetyä, joten
tutkijat nostavatkin kuolleiden pohjien
näytteissään ylös haisevaa mustaa
elotonta pohjaliejua. Muun hyvän lisäksi
pohjalietteeseen varastoitunut fosfori
alkaa vuotaa takaisin veteen, mikä
rehevöittää merta entisestään, kun
suolavesipulssit aikanaan taas työntävät
pohjanläheistä vettä ylempiin
vesikerroksiin. Joten hapettomista
pohjista on hieman vaikea keksiä mitään
ylenpalttisen positiivista.
Katri (5.5.2008 22.15)
Hmmm, olen ollut siinä käsityksessä,
että on kolme eri asiaa, onko orgaaninen
aines ilmassa, hapekkaassa vedessä tai
hapettomassa vedessä. En ole kuitenkaan
todellakaan mikään mikrobiologi eli
otanpa selvää.
Jyrki J.J. Kasvi (6.5.2008 10.55)
Jos kyseessä on todella täysin eloton
paikka (jossa siis ei ole edes
anaerobisia mikrobeja) metaania ei
synny, koska metaani muodostuu näiden
ötököiden elintoimintojen sivutuotteena
elollisen aineksen samalla mädätessä
hapettomassa vedessä.

Olit tuolla kirjoittanut myös
jätevedenkäsittelylaitoksista. Jos
kiinnostaa, niin vilkaise jostain niissä
vaikuttavia mekanismeja. Käyttävät näes
sekä aerobisia että joskus anaerobisia
altaita. Ötökät mukana molemmissa.



Juha (13.5.2008 02.00)
Olen samaa mieltä monen muun kanssa
siitä että meillä Suomessa on varaa olla
ilman Vuotoksen (35 MW) ja Kollajan (36
MW ) altaiden
rakentamista.Ydinvoimalaitoksethan ovat
1500...2000 MW:nluokkaa.Luontoa pitää
säästää siellä missä se vielä on.
(22.5.2008 15.11)