Nuorten äänestysaktiivisuudesta ollaan oltu huolissaan niin kauan kuin muistan. Sitä ennen taidettiin vallan kamareissa tosin olla enemmän huolissaan nuorten poliittisesta aktiivisuudesta kuin passiivisuudesta. 60/70-luvun partaradikaalien on ollut vanhemmiten vaikea ymmärtää, että heidän nuoruudenrakkautensa, politiikka, ei enää kiinnostakaan kaikkia sukupolvia.
Nuoria on yritetty aktivoida perustamalla kuntiin nuorisovaltuustoja ja nyt äänioikeusikää harkitaan laskettavaksi 16 vuoteen. Kannatan molempia hankkeita! Jos kerran 16-vuotias joutuu kantamaan rikosoikeudellisen vastuun tekemisistään, hän on valmis osallistumaan myös julkiseen päätöksentekoon.
Mutta jos me haluamme todella aktivoida nuorten enemmistön kiinnostumaan yhteisistä asioista, jopa äänestämään, meidän on kysyttävä nuorilta itseltään, mitkä asiat ovat heille niin tärkeitä, että he haluavat vaikuttaa niihin.
Taannoinen tekijänoikeuslakikeskustelu ja tuoreempi vääntö lapsipornon suodatuksesta ovat hyviä esimerkkejä nuoria kiinnostavista aiheista, joihin perinteinen poliittinen järjestelmä ei osannut tarttua.
Mutta miten siihen reagoitiin, kun nuoret ensimmäistä kertaa vuosikausiin, vihdoin ja viimein kokoontuivat osoittamaan mieltään eduskunnan rappusilla? Hämmennyksellä ja epäuskolla ja masinointisyytöksillä. Asenne tuntui olevan, että häh, tämähän on pelkkä tylsä tekninen asia, miksi tämä kiinnostaa.
Niin kuin aina ennenkin, myös tämä sukupolvi luo oman poliittisen agendansa - tuo poliittiseen keskusteluun itselleen tärkeät aiheet - puolustaa itselleen tärkeitä oikeuksia. Jos heille vain annetaan siihen mahdollisuus.
"Mutta jos me haluamme todella aktivoida
nuorten enemmistön kiinnostumaan
yhteisistä asioista, jopa äänestämään,
meidän on kysyttävä nuorilta itseltään,
mitkä asiat ovat heille niin tärkeitä,
että he haluavat vaikuttaa niihin."
Nii, niinku Big Bother. Sitähän
töllätään innolla ja äänestämisestä
ollaan jopa valmiita maksamaan.
Väitän että tuo teini-ikäisten muinainen
poliittinen aktiivisuus oli ihan vain
syrjäytymisen ja turhautumisen
aiheuttamaa purkautumista. Poliittisuus
oli vain sopiva kaapu sille.
Ei sovi kertoa (27.8.2008 08.51)
Kiinnostavaa olisi tehdä gallup näille
16-17v nuorille ja kysyä, että
aikoisivatko he äänestää, jos saisivat
ja että ovatko he seuranneet politiikkaa
lainkaan.
Vai otetaanko tässä 100 000 uutta
äänestämätöntä kaveria vaan rekisteriin?
JJ (27.8.2008 08.56)
Vaikuttamiseen liittyy myös toinen v'llä
alkava sana eli vastuu. Äänestämällä
ottaa pienen osan vastuuta siitä kuinka
yhtesikunta toimii itselleen. Kuinka
moni 16-vuotias on valmis kantamaan
vastuuta siitä että koulut, sairaalat,
viemärit, tiet jne. ovat kunnossa ja
toimivat. Itse asiassa oikeampi kriteeri
äänestysikärajalle olisi se missä iässä
ihminen osaa kantaa vastuuta
kanssaihmisistään. Yksi markkeri tälle
on se kun hankitaan omia lapsia ja
kannetaan vastuu heistä. Keskimääräinen
ensisynnyttäjä on tällä hetkellä n. 28v
. eli tällä perusteella äänestysikärajaa
pitäisi nostaa 10 vuodella eikä laskea
kahdella.
vasta-avaruus (27.8.2008 09.32)
Itse en ihan ymmärrä millä logiikalla
äänetysoikeus annettaisiin vain
kunnalisvaaleihin, eikä kaikkiin
vaaleihin. Jos on tarpeeksi kypsä
yhdessä tilanteessa vaikuttamaan, niin
eikö sitten saman tien niissä muissakin?
Eliisa (27.8.2008 09.45)
Eliisa: ehkä paikallista vaikuttamiseta
pidetään sen verran naurettavana
puuhasteluna, että on sama ketä sinne
kunnanvaltuustoon valitaan. Näinollen on
myös aivan sama kuka sen valinnan tekee.
ajsmythe (27.8.2008 11.04)
Ihan liikuttavaa tämä poliitikkojen
huoli kansan äänestysaktiivisuudesta.
Sen sijaan että haalittaisiin uusia
kansanryhmiä äänestämisen pariin pitäisi
ennemminkin miettiä miksi sitä oikeutta
ei käytetä.
Nuoret ovat tekijänoikeusfarssien ja
lukuisten epäonnisten opintotuen
nostoyritysten myötä oppineet ettei
mielenosoituksilla tai oman mielipiteen
kertomisella ole mitään merkitystä.
Politiikan rahapeleihin ei köyhillä,
nuorilla, työttömillä, syrjäytyneillä ja
muilla luusereilla ole mitään asiaa.
Jos kansa mieltäisi politiikan muuksikin
kuin eniten maksavan
(laki)toivomuskaivoksi voisi myös asenne
äänestämiseen muuttua. Nykymaailmassa
kun yrityksen etu tahtoo olla
päinvastainen perusduunarin edun kanssa.
Niin kauan kun yritykset sanelevat mm.
energia-, talous- ja
työllisyyspolitiikkaa globaalin
pörssiruletin oikkujen mukaan on pienen
ihmisen ääni yhdentekevä.
TS (27.8.2008 11.32)
Itse en tajunnut mitään politiikasta
ennenkö reippaasti yli 20v lasissa. Ei
vaan kiinnostanu sitä ennen. Eikä
kiinnostanu kavereitakaan. Lisäksi
tuossa iässä maailma nähdään aika
mustavalkoisena.
Tonttu (27.8.2008 12.18)
Eihän se, että suurinta osaa
16-vuotiaista ei politiikka tai
äänestäminen kiinnosta, tarkoita,
etteikö mahdollisuus vaikuttamiseen
voisi silti olla olemassa. Tällöin
vaikuttaisivat vain ne aktiivisimmat ja
asioista kiinnostuneimmat nuoret -
hivenen samoin kuin on asian laita
vanhempienkin äänestäjien kohdalla.
Turha on myöskään erityisesti korostaa
vastuuta tai vastuuttomuutta, kun ei
sitä korosteta täysi-ikäistenkään
äänestäjien kohdalla. Mielestäni
rikosoikeudellinen vastuu on ihan osuva
kriteeri myös muunlaiselle vastuulle.
Äänestysiän alentamisesta johtuvien
konkreettisten haittojen esittäminen
olisi huomattavasti rakentavampaa kuin
sen toteaminen, ettei suurin osa
kuitenkaan käyttäisi mahdollisuuttaan
vaikuttaa.
Stefan (27.8.2008 15.37)
"Mutta jos me haluamme todella aktivoida
nuorten enemmistön kiinnostumaan
yhteisistä asioista, jopa äänestämään,
meidän on kysyttävä nuorilta itseltään,
mitkä asiat ovat heille niin tärkeitä,
että he haluavat vaikuttaa niihin."
Yksi hyvä alku olisi vähentää
poliitikkojen valtaa. me ollaan iha
nkykeneviä tekemään omat päätöksemme
ihan ilman että joku pelle on aina
holhoamassa.
........ (27.8.2008 15.38)
Jos kansalla ei ole hirveästi valtaa, ei
äänestysiän laskeminen auta
politiikkamasennukseen. Kun eduskunta
tekee kansalaisia haittaavia päätöksiä
ja lakeja, masentaa esimerkiksi minua ja
ystäviäni. Drakoninen kopionsuojalaki
passitettiin läpi, EU:n uudistettu
perustuslaki meni läpi. Kysyttiinkö
meiltä; missä kansanäänestys meitä niin
keskeisesti koskevissa asioissa? Entä
miten käy Naton kanssa, nytkin olemme jo
aika hyvin yhteistyössä, vaikkemme
kuulukaan järjestöön. Meinataanko meidät
vähitellen ehdollistaa Natoon? Ilman
kansanäänestystä sekin?
Kimmo Kiljunen kirjoittaa Uuden Suomen
blogissaan, kirjoituksessa Jäänaskalit
pakollisiksi 8.2.2008
(http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/kimm
okiljunen/jaanaskalit-pakollisiksi)
siitä, kuinka lakien täytyisi olla
määrääviä deskriptiivisten, kansalaisia
helpottavien lakien sijaan: "Hänellä
naskalit ovat aina jäillä liikkuessa
mukana. Siksi ei tarvita lakia. - Ei,
vaan juuri siksihän laki tarvitaan."
Hän selventää, että "laki naskaleista
jäillä on ennemminkin
kansalaiskasvatusta kuin pakkolaki."
Vaikka tarkoitus kyseisen lain kohdalla
oli hyvä, niin poliitikkojen näkemys
siitä, että he voivat käskeä kansalaisia
edustamisen sijaan, on pelottavaa. Se on
masentavaa, se saa minut kysymään:
kuinka moni politiikko ajattelee yhtä
tiukasti kuin Ranskan kieliakatemia
aikoinaan? Nuorten kysymys siis
ennemminkin poliitikan suhteen on, miksi
henkilöt - jotka työskentelevät Suomen
kansalaisille - näkevät, ettei heidän
tarvitse konsultoida esimiehiään
tärkeissä asioissa?
Ilmo Raunio (27.8.2008 19.13)
Enpä pistäisi pahakseni, jos saisin
kahden kuukauden päästä käydä
tipauttamassa oman lappuseni
vaaliuurnaan. Näin kuitenkin tapahtuu
vasta aikaisintaan Euro-vaaleissa. Nippa
nappa ehtiikö sitä täysi-ikäiseksi.
Mikäli äänestysiän alennus myös johtaisi
nuoria kiinnostavien aiheiden
esiinnostamiseen edustajapäässä olisi se
enemmän kuin hyvä asia. Olen hieman
skeptinen asian suhteen mutta ei hutkita
ennen katsomista.
Simo Seppänen (27.8.2008 19.41)
Nuoret eivät koe, että äänestämisellä
voi vaikuttaa yhtään mihinkään, joten en
usko, että äänestysrajan laskemisella
saavutetaan mitään. Korkeintaan nuoret
huomaavat vain entistä aiemmin, että
raha ratkaisee, yhtiöt määräävät ja
korkeissa asemissa olevat henkilöt
tekevät heitä koskevia päätöksiä
kysymättä heiltä itseltään mitään, ja
siten kyllästyvät koko touhuun.
Itsekin äänestin kyllä heti oikeuden
saatuani muutaman kerran kaikissa
mahdollisissa vaaleissa, kunnes opin,
ettei sillä ole mitään merkitystä
mihinkään. Joka vuosi valtaan valitaan
idootteja, joilla ei tunnu olevan
minkäänlaista käsitystä reaalimaailmasta
ja jotka säätävät vapautta rajoittavia
lakeja terrorismin ja lapsipornon
varjolla.
Itse asiassa äänestäisin kyllä
kannatusmielessä Kasvia, jos se olisi
mahdollista, mutta kun ei ole, niin en
äänestä ketään (28.8.2008 01.15)
Monet ovat eri mieltä siitä ettei
äänestämällä muka voi vaikuttaa. Tämä
porukka on sitten se joka äänestämässä
käy, ja joka ne edustajat valitsee.
Jos on sattunut käymään äänestämässä ja
huomaamaan että oma ehdokas ei
tullutkaan valituksi eivätkä omat
mielipiteet kuuluneet eduskuntaan asti,
niin se ei välttämättä johdu siitä ettei
äänestäminen vaikuta mitään, vaan
yksinkertaisesti siitä että oma
mielipide sattui olemaan vähemmistössä.
Äänestämättä jättäminen ei asiaa
ainakaan paranna, se tarkoittaa vain
sitä että edellisten vaalien tulokseen
tyytyväinen porukka valitsee
seuraavankin eduskunnan.
Nukkuvien puolueessa uinuu niin paljon
ääniä, että jos sen porukan saisi
aktivoitua uurnille niin niillä äänillä
vaihdettaisiin koko eduskunnan
kokoonpano.
On hyvin kuvaavaa että eduskunnan
"typeristä" päätöksistä valittavat
eniten ne, jotka eivät ole äänestämässä
käyneet. Siinä unohtuu helposti se, että
niin typerää ideaa ei olekaan ettei sen
esittäjän kanssa olisi joku samaa
mieltä. Ja se, että eduskunnan
päätöksiin tyytyväinen porukka ei itke
netissä vaan istuu kotona myhäilemässä
ja odottelee seuraavia vaaleja.
Otetaan vaikka tämä NATO-kysymys. Itse
vastustan jyrkästi siihen liittymistä,
mutta olen huomannut että hyvin monet
olisivat mielellään viemässä Suomea
NATOon. Jos tämä porukka on sitten se,
joka uurnilla käy ja valitsee
eduskuntaan NATO-myönteiset edustajat,
niin selvähän se on miten siinä käy.
Myös kopionsuojalaille, EU:n
perustuslaille ja seksinostokiellolle,
niin kovasti kuin niitä
vastustettiinkin, löytyi myös todella
paljon puolustajia kun asioita
ryhdyttiin yleisönosastoissa ja eri
keskustelufoorumeissa puimaan.
Eli ennen kuin alkaa valittaa kuinka
typeriä lakeja edustajat säätävät niin
kannattaa huomioida se, että jostain
saattaa löytyä melkoinen määrä ihmisiä
jotka ovat sitä mieltä että ne "typerät"
lait ovat itse asiassa todella hyvä
idea, ja että se on luultavasti juuri
kyseinen porukka joka ne edustajat on
lakeja säätämään äänestänyt. Ja omat ja
kavereiden mielipiteet saattavat tosiaan
olla vähemmistössä, niin järkeviltä kuin
ne itsestä tuntuvatkin.
Mitä tulee äänestysaktiivisuuden
vähäisyyteen, niin ehkä syy on
yksinkertaisesti se, että meillä ei ole
mitään isoja kysymyksiä jotka saisivat
kansan barrikaadeille. Ja että meillä
menee loppujen lopuksi kuitenkin sen
verran hyvin että harva jaksaa vaivautua
tekemään muuta kuin narisemaan
politiikan tilasta kommenttipalstoilla.
Tai kuten Meksikolainen ystäväni joka
asui Suomessa pari vuotta minulle kerran
totesi: Ei tarvitse kuin katsoa mistä
asioista suomalaiset eniten valittavat
ymmärtääkseen miten hyvin asiat täällä
ovat.
Tommi Koivula (28.8.2008 12.20)
Kovasti ollaan huolissaan siitä, että
onko se (yhteiskunnallisista asioista
kiinnostunut) nuori varmasti kypsä
äänestämään. Kukaan ei kuitenkaan
ihmettele eikä ole huolissaan siitä,
että onko "vanhainkodin lastenosastolla"
asusteleva muori vielä kykenevä
muodostamaan kypsää ja vastuuntuntoista
äänestyspäätöstä.
Kyllä, kannatan äänioikeusikärajan
alentamista.
Riitta (28.8.2008 13.55)
Minusta äänestämättä jättämistä voi
pitää epäluottamuksena poliitikkoihin ja
liittää näin myös erinäisiin
vaalirahasotkuihin.
Lisäksi moni äänestäjä varmasti kokee,
ettei pysty syystä tai toisesta
selvittämään miten hänen äänestämänsä
henkilö valituksi tullessaan _todella_
toimisi, riippumatta kyseisen henkilön
mielipiteistä.
Itse asiassa jos kansanedustajat
haluaisivat todella lisätä äänestävien
määrää, olisi heidän lisättävä
vuorovaikutusta äänestäjien välillä.
Kannattaisin myös neuvoa antavien
kansanäänestysten lisäämistä niin
valtakunnan tasolla, kuin myös
kuntatasolla.
Monelle poliitikolle on kuitenkin
helpompaa, että he eivät todella saisi
tietää kansalaisten mielipiteistä tai
tee selvitystä rahoituksestaan ja se on
suuri vääryys.
Jokaisen poliitikon tulisi kantaa vastuu
siitä, että hänen mielipiteensä ja
äänestyskäyttäytymisensä tulisi selväksi
myös meille äänestäjille.
Meidän äänestäjien ei pitäisi joutua
tilanteeseen, jolloin meidän on vain
pakko luottaa poliitikkojen
rehellisyyteen ilman että siitä on
mitään todisteita. Nyt olemme
tilanteessa, jossa moni asia puhuu
poliitikkojen rehellisyyttä vastaan ja
mitään todisteita päinvastaisuudesta ei
ole. Silloin on edustajan turha sanoa,
että enhän minä ole korruptoitunut" tai
"en minä tiennyt noista rahasotkuista
mitään". Äänestä siinä sitten, kun
epäilet ehdokkaiden kuitenkin olevan
maksettuja yritysedustajia tai vaikkapa
Venäläisten lobbareita.
Ennen kuin tämä asia saadaan kuntoon on
turha toivoa 16-vuotiaidenkaan
äänestävän innokkaasti.
Paula Jääskeläinen (28.8.2008 15.08)
Kyllä minun päähäni aikoinaan saatiin
taottua äänestämisen ja demokratian
merkittävyys. Olen äänestänyt jokaisessa
vaalissa.
Ensimmäistä kertaa eläissäni
kyseenalaistan demokratian merkitystä.
Äänestä tänään - kadut huomenna
Tämä alkaa sloganina kuulostamaan yhtä
järkevältä, kun omamme aikoinaan.
Nuoruus on mennyt ja intomielisyys sen
mukana. Onko politiikasta vielä tieksi
parempaan maailmaan?
Anarkia vai demokratia?
Olen menossa kuuntelemaan yhden puolueen
juttuja vaaleja ajatellen. En tiedä,
minkälainen sosiaalinen kuppikunta on
kyseessä, mutta ei se mitn.
Paskanjauhannan aika saisi olla jo ohi.
Blogin pitäjä pitää yllä myös uskoa
toimivasta demokratiasta.
Nimettä (28.8.2008 15.45)
Uskallan väittää että ongelma ei ole
nuorissa vaan politiikassa. Jokin mättää
kun teidän tekemiset ei kansaa
kiinnosta. Jatkuvasti alenevia
äänestysprosentteja ei tule korjata
lisäämällä äänestäjien määrää vaan
teidän poliitikkojen tulee osoittaa että
äänestämisellä on väliä.
äänestysikäisten saati lasten, joita
haikailet uurnille, on vaikea erottaa
puolueiden eroja. Liipalaipa pois ja
mielipiteitä kehiin.
sampsa (29.8.2008 23.41)
Täältähän näitä mielipiteitä tulee.
Demokrataissa päätökset ovat kuitenkin
usein tasapaksuja kompromisseja, joiden
kanssa kaikki voivat elää mutta joihin
kukaan ei ole oikein tyytyväinen.
Jyrki J.J. Kasvi (31.8.2008 12.52)
Ei se äänestämisikärajan laskeminen tule
äänestysprosenttia nostamaan kuin
korkeintaan hetkellisesti.
Kansalaisilla tulisi nykyisessä
tietoyhteiskunnassa olla paljon enemmän
vaikuttamismahdollisuuksia, kuin tällä
hetkellä tarjotaan. Tällä hetkellä
mahdollisuudet vaikuttaa on äänestäminen
(pieni vaikutus), yksittäisistä
päätöksistä jälkeenpäin itkeminen ala
sensuurimielenosoitus (pieni vaikutus),
politiikkaan mukaan lähteminen(isompi
vaikutus & isompi vaiva) ja
yksittäisille edustajille itkeminen
(pieni vaikutus). Jotta asia
korjaantuisi, tarvittaisiin
kansalaisille vaikuttamismahdollisuuksia
ENNEN päätöksentekoa, eli jo sinne
asteelle kun ehdotuksia eduskunnassa
ilmoille heitellään.
Lapsipornofiltterikin olisi varmaan
vältetty jos keskustelu/kohu oltaisiin
saatu esille jo silloin kun joku vatipää
sitä eduskunnassa rupesi ehdottelemaan.
Mielestäni kansanedustajien keskustelua
tulisi ohjata enemmän nettiin, jolloin
keskustelua voisi seurata
reaaliaikaisesti,se jäisi helpommin
talteen ja kansalaisillakin olisi
mahdollisuus kommentoida itse
keskustelua ja sen kommentteja. Luulisi
keskustelunkin sujuvan helpommin
kirjoittamalla vastineita toisten
teksteille kuin kokouksissa väsyneenä
istuskellessa, jolloin suurin osa
puheista menee täysin ohi.
Tätä systeemiä on yritysmaailmassa
käytetty ihan onnistuneestikkin. Asioita
valmistellaan wikissä ja keskustelua
käydään kommenteissa. Itse kokouksissa
käydään sitten syömässä pullakahvit ja
vahvistamassa wikissä valmistellut
asiat. Itse keskustelun aloittaminen
vasta kokouksissa johtaa miljoonaan
riitaan ja X määrään uusia kokouksia.
Muutenkin eduskunnan toimien seuraaminen
on tehty tuskallisen vaikeaksi.
Eduskunta.fi:ssä oleva tieto on niin
järkyttävässä formaatissa, että sen
jatkokäsittely on todella tuskaliasta.
Esim. 2007 vuoden vaalirahailmoitukset
ovat 200:ssa pdf:ssä. Jos nämä olisivat
esim. xml:nä niin jatkokäsittely olisi
paljon helpompaa ja kansalaisilla olisi
mahdollisuus jopa tehdä työkaluja näiden
tietojen käsittelyyn. Järjestäkää
eduskunnan tiedot sellaiseen
formaattiin, että jatkokäsittely on
helppoa, niin saadaan kansalaisvoimin
tehtyä palveluja, jotka helpottavat
eduskunnan seuraamista. Tätä olemme
edustajamme.fi projektissa yrittäneet
tehdä pienellä porukalla, mutta esim.
200 pdf:än xml:äksi kirjoittaminen ei
ole mitään kovin herkkua puuhaa :(
Toivottavasti tämä ei mennyt ihan
sekavaksi kirjoitukseksi kun venyi vähä
turhan pitkäksi :D Pähkinänkuoressa:
-Nykyaikaistakaa eduskunnan
päätöksentekoa wikeillä,forumeilla yms.
jolloin samalla vuorovaikutus kansan
kanssa kasvaa paljon.
-Varmistakaa että kaikki eduskunnan
tieto on saatavilla formaateissa joita
on helppo jatkokäsitellä -> näitä
tietoja hyödyntäviä palveluita rupeaa
ilmestymään.
