Politiikan kansainväliseen tapakulttuuriin kuuluu muistolahjojen vaihtaminen. Eduskunnallakin on pieni varasto, jossa on mm. kirjoja ja kyniä sekä eduskuntakuosisia huiveja ja kravatteja. Eduskuntaa maailmalla edustavat delegaatiot antavat näitä lahjoja kiitokseksi isännille, jotka uhraavat aikaansa esitelläkseen esimerkiksi paikallisten viranomaisten tai yritysten toimintaa.
Käytännössä on kyse lahjojen vaihtamisesta, sillä usein myös vieraat saavat isänniltä pienen muistolahjan. Valiokuntamatkalta palatessa matkalaukuissa voi olla mitä tahansa postimerkeistä lentoasemaan.
Myös Suomen eduskunnassa vierailevien delegaatioiden kanssa vaihdetaan lahjoja. Olen esitellyt tulevaisuusvaliokunnan ja eduskunnan toimintaa useista eri maista tulleille kollegoille, saanut heiltä kiitoslahjoja ja antanut vastalahjoja.
Joskus lahjalla on suurempi merkitys. Kun taannoin sairastuin Chilessä, kiitin mielessäni valiokuntaneuvosta, joka oli pakannut matkaan lahjat, joilla saatoin kiittää minua hoitanutta lääkäriä ja hotellin sairaanhoitajaa.
Lahjakulttuurissa on toki eroja eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Kiinan matkustusohjeissa mainitaan erikseen, etteivät kiinalaiset välttämättä osaa arvostaa pelkistettyä pohjoismaista muotoilua (lue: ei Aalto-vaaseja). Joku voisi vastaavasti kirjoittaa kiinalaisille matkustusohjeen, jossa kerrottaisiin pohjoismaalaisten arvostavan tylsän pelkistettyä muotoilua. Lahjan krumeluureilla kiinalaiset viestivät arvostuksesta!
Lahjalla yritetään kertoa myös muita viestejä. Esimerkiksi eduskunta oli taannoin hankkinut eduskunnan logolla koristettuja muistitikkuja. Tarkoituksena oli kai kertoa Suomen olevan teknologian edelläkävijä. Mutta pari vuotta varastossa seistyään pienimuistisilla tikuilla oli vain museaalista arvoa. Niitä ei kehdannut antaa enää kenellekään.
Saamistani lahjoista ehkä häkellyttävin on Pekingin lentoaseman uuden terminaalin 1:8181 pienoismalli. Se on valettu metallista, ja painaa puujalustoineen vähintään kuusi kiloa (isompaa vaakaa ei talosta löytynyt). Krumeluuri- ja pakkauskertoimella sanoisin isäntien arvostaneen meitä todella paljon. Mutta mihin moisen ... arvoesineen voi sijoittaa?
Kaakkois-Aasiasta saa puolestaan usein koristelautasia. Eräskin indonesialaisilta saatu lautanen oli upeaa käsityötä, mutta kuva-aiheet eivät olleet perinteitä luontoa ja koristekuvioita vaan koneita ja pilvenpiirtäjiä. Ei päätynyt seinälle se.
Korealaiset ovat puolestaan käytännöllisiä. Olen saanut heiltä mm. avaimenperiä, käyntikorttirasioita ja kellon; Kaikki käytössä. Intialaisilta olen saanut mm. nahkasalkun, georgialaisilta ... pässipatsaan, kanadalaisilta kaksikin puukuorista kynää, briteiltä hiirimaton, sveitsiläisiltä edustuskynän, Hong Kongista kristallisen paperipainon, ja eri puolista maailmaa ainakin hyllymetrin kuvakirjoja eri maiden parlamenteista, ...
Toki kotimaastakin tulee lahjoja. Mökkisaunassa muistan aina lämmöllä alma materin ylioppilaskuntaa, jolta saatu dipoliina on kovassa käytössä.
Eduskunnan säästökuuri on karsinut myös lahjavarastoa kovalla kädellä. Esimerkiksi lentoaseman vastalahjaksi Pekingin lentoaseman johtaja sai pehmeäkantisen kirjan. Mutta pienelläkin budjetilla voi saada hyvän mielen aikaan. Angolalaisilta vierailta taannoin saamani kahvipaketti on ollut yksi käytännöllisimmistä ja mieleenpainuvimmista lahjoista. Sillä se kahvi oli todella herkullista ja sydämestä annettu.
