Miina-Pupu
 Miina viihtyy paremmin Pikkuparlamentin istutusten suojissa eikä yleensä suostu poseeraamaan näin sievästi.
Eduskunnan lisärakennuksen, Pikkuparlamentin takana, ratakuilun vieressä on jalkakäytävä ja istutuksia. Paikka tuntuu monen mielestä suojaisalta, mutta niin ihmiset kuin eläimetkin ovat väärässä, jos kuvittelevat olevansa Pikkuparlamentin takana katseilta suojassa. Rakennuksen koko seinä kun on lasia, tummaa lasia, josta näkee huonosti sisään mutta vallan mainiosti ulos. Meille alakerran ulkokaarteen asukeille tarjoutuukin välillä varsin mielenkiintoisia näkymiä. Viinatrokareista ja veden heittäjistä1) on jo kerrottu lehdissä, ja muutakin katseilta suojaan tarkoitettua toimintaa on havaittu. Ikään kuin eduskunnassa ei tehtäisi iltaisin töitä, eikä rakennuksen joka sivulla olisi nauhoittavia, pimeässä hyvin näkeviä valvontakameroita. Mutta on ikkunan takana sympaattistakin ohjelmaa. Meitä on jo jonkin aikaa viihdyttänyt pieni kani, jonka alakerran asukkaat ovat ristineet Miinaksi Suomen ensimmäisen naisministerin, Miina Sillanpään mukaan. Suurimman osan ajasta Miina piileskelee istutusten suojissa, mutta aina välillä se tulee ihan ikkunoiden alle puputtamaan, eikä huomaa ikkunan taakse kerääntyneitä fanejaan lainkaan. Viime perjantaina avustajani sai otettua Miinasta kuvan. Olin jättänyt kamerani hänelle siltä varalta, että Miina näyttäytyy sillä aikaa kun olen itse puoluevaltuuskunnan kokoukseen Tampereella (kaikkea sitä avustajien toimenkuvaan kuuluukin). Halusin Miinasta ehdottomasti kuvan ennen tämän merkinnän kirjoittamista.
- - - 1) Helsingin kaupungille tiedoksi: Pikkuparlamentin liepeille tarvitaan pikimmiten julkinen vessa.
|