Ei jos vaan kun

Eyjafjallajökullin (yrittäkääpäs ääntää vakavalla naamalla) jäätikkötulivuorenpurkauksen taivaalle pölläyttämä tuhkapilvi pysäytti Pohjois- ja Keski-Euroopan lentoliikenteen viikoksi. Tuloksena ollut kaaos havainnollistaa hyvin sitä, miten laajamittaista toimintaa lentomatkailu ja lentorahtiliikenne on, miten merkittävä lentoliikenteen vaikutus on yhteiskunnalle, taloudelle ja ympäristölle.

Itsensä jo valmiiksi kuralle kilpailleet lentoyhtiöt menettivät miljardeja euroja. Lähikuukausina nähdään, selviävätkö kaikki tuhkan alta ehjinä vai nähdäänkö tukiaispakettaja, konkursseja tai yhtiöjärjestelyjä.

Ehkä eniten on kuitenkin yllättänyt se, miten huonosti varautuneita Euroopan lentoyhtiöt ja valtiot olivat Islannista tulevaan tuhkapilveen. Islannin tulivuoret ovat olleet viime vuosina varsin rauhallisia, mutta ei tarvitse katsoa kovin kauas historiaan nähdäkseen, että saarella on jyrissyt säännöllisen epäsäännöllisin väliajoin. Ilmailusta riippuvaisten yritysten riskianalyyseissä tuhkapilvi olisi ansainnut oman lukunsa jo vuosia sitten.

Oikea kysymys ei ollut mitä tehdään jos Islannista tulee tuhkapilvi vaan se, mitä tehdään _kun_ tuhkapilvi tulee. Jonain päivänä myös Katla purkautuu; Ei jos vaan kun! Toivottavasti silloin suunnitelmat ovat valmiina.