Chevrolet tarjosi ihmisille työkalut tehdä mainos uudesta suuresta Tahoe SUV citymaasturistaan. Tässä lopputulos. Yhdysvalloilla on näemmä vielä toivoa.
Hyvinvointivaltio on ollut yksi Pohjoismaiden suurimpia saavutuksia. Hyvinvointivaltioissa teollistumisen myötä räjähdysmäisesti kasvaneen tuottavuuden hedelmät jaettiin, ei vain osinkoina pääomittajille, ei vain palkankorotuksina työntekijöille, vaan osa jaettiin verotuksen ja tulonsiirtojen kautta koko yhteiskunnalle, myös heille, jotka eivät eri syistä pystyneet teollistumisesta suoraan hyötymään. Ketään ei haluttu jättää tuottavuuden hedelmistä täysin paitsi.
Onkin luonnollista, että perinteinen hyvinvointivaltio on kriisissä nyt kun teollinen yhteiskunta vetelee viimeisiään. Tieto- ja viestintäteknologia nostaa työn tuottavuutta vähintään yhtä rajusti kuin perinteinen teknologia 50-100 vuotta sitten. Pankkipalveluiden murros 90-luvulla on hyvä esimerkki siitä, mikä monilla muillakin toimialoilla on lähivuosina edessä.
Eriarvoisuus ja tuloerot ovat alkaneet jälleen kasvaa. Teknologisen kehityksen murrosvaiheessa työn tuottavuus kehittyy eri aloilla eri tahdissa, eikä tämän tuottavuuskasvun hedelmien jaosta ole päästy vielä sopuun. Kaikki yrittävät saada kakusta sen paksuimman palan. Jälleen tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua, joka johti aikanaan teollisen hyvinvointivaltion syntyyn.
Tuottavuuden nopeasta kasvusta huolimatta talouden ja hyvinvoinninkasvu ei kuitenkaan välttämättä ole yhtä nopeaa. Talouskasvulle on noussut uusia reunaehtoja, tärkeimpänä luonnontalouden rajallisuus. Moni haluaisikin luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin nimissä hitaampaa talouden ja tuottavuuden kasvua.
Kakulla ymmärretään olevan pääoman, työn ja hyvinvoinnin lisäksi neljäs jakaja, ympäristö. Jatkossa tuottavuuden kasvusta yhä suurempi osa joudutaan jyvittämään ympäristölle, sekä ympäristöhaittojen minimointiin että niihin sopeutumiseen.
Meillä ei ole varaa esimerkiksi perinteisessä mielessä halvimpaan energiaan, jos siitä aiheutuvat ympäristökustannukset ovat vaihtoehtoja kalliimmat. Vastaavasti yhteiskuntien voimavaroista suuri osa kuluu ympäristöhaittojen korjaamiseen ja niihin sopeutumiseen, esimerkiksi tulvasuojausten rakentamiseen ja ympäristösyistä johtuvien sairauksien hoitoon.
Kasvaako tuottavuus niin paljon, että ympäristön lisäksi myös pääomalle, työlle ja hyvinvoinnille riittää lisää jaettavaa?
Itse ymmärrän tuottavuuden tässä lähes
tehokkuuden synonyymiksi. Eikai kukaan
vakavissaan ajattele, etteikö
kaikenlaisen toiminnan hyötysuhteen
parantaminen olisi hyvä asia --
tehokkuuspuheeseen verhottu
supistaminen, leikkaaminen ja voittojen
kasvattaminen onkin sitten eri asia.
Luonnon rajallisuuden ja talouskasvun
välinen ristiriita voi johtaa siihenkin,
että talouskasvu niinkuin sen nyt
ymmärrämme loppuu ja seuraa pitkä aika,
jossa tapellaan ainakin per capita
pienenevästä kakusta, vaikka kakun maku
jatkaisikin paranemistaan.
Jaakko Meriläinen (21.5.2010 17.07)
Todellinen ongelma on, että nykyinen
talousjärjestelmä perustuu virheeseen.
Koska taloudellisuutta ei määritellä
oikein markkinoilla, suositaan
ratkaisuja, jotka ovat kokonaisuuden
kannalta usein heikkoja.
Talousjärjestelmän todellinen perusta on
käytettävät resurssit, ei kulutus.
Kulutukseen perustuva talousjärjestelmä
on perustaltaan epäonnistunut. Luonnon
rajallisuuden ja talouskasvun välillä ei
ole ristiriitaa, ristiriita on
kuluttamisen ideologian ja todellisen
taloudellisuuden välillä. Ihmiskunnan
vauraus ei kasva lisäämällä
heikkotasoisen massatuotetun rihkaman
määrää. Ihmiskunnan hyvinvointi on
sidoksissa ympäristön tilaan niin, että
ympäristölle haitallinen "talouskasvu"
on hyvinvointia heikentävää. Todellinen
taloudellisuus ei voi olla ristiriidassa
ympäristön kanssa koska ihmiskunnan
kokonaistalous on täysin sidoksissa
ympäristön hyvinvointiin. Sitä ei voi
korvata kulutusrihkamalla, joka vastaa
intiaaneille annettuja lasihelmiä.
vhy (22.5.2010 00.05)
"Itse ymmärrän tuottavuuden tässä lähes
tehokkuuden synonyymiksi. Eikai kukaan
vakavissaan ajattele, etteikö
kaikenlaisen toiminnan hyötysuhteen
parantaminen olisi hyvä asia --
tehokkuuspuheeseen verhottu
supistaminen, leikkaaminen ja voittojen
kasvattaminen onkin sitten eri asia."
Yleensä unohdetaan tai tahallaan
jätetään mainitsematta, että tehokkuus
on kontekstiriippuvaista. Yhteiskunnassa
mielekkäintä on kokonaistehokkuus, kun
taas kukin erillinen toimija on
kiinnostunut vain omasta
tehokkuudestaan.
Esim. yksityistämisten epäonnistumisessa
kyse on juuri tästä. Varsinaisen
toiminnan tehokkuus varmasti melkein
aina nousee (vaikka vastaava tehokkuus
ei toki ole mitenkään mahdotonta
julkisella puolellakaan), mutta
yksityistetyn toimijan intresseissä ei
ole kokonaistehokas systeemi vaan olle
itse tehokas eli tehdä mahdollisimman
tehokkaasti rahaa.
(Lisäksi vielä jätetään huomioimatta,
etteivät julkiset palvelut kauhean hyvin
sovellu kilpailutettaviksi. Usein
käytännössä luodaan vain yksityinen
(osa)monopoli.)
(22.5.2010 09.40)
"Itse ymmärrän tuottavuuden tässä lähes
tehokkuuden synonyymiksi. Eikai kukaan
vakavissaan ajattele, etteikö
kaikenlaisen toiminnan hyötysuhteen
parantaminen olisi hyvä asia --
tehokkuuspuheeseen verhottu
supistaminen, leikkaaminen ja voittojen
kasvattaminen onkin sitten eri asia."
Yleensä unohdetaan tai tahallaan
jätetään mainitsematta, että tehokkuus
on kontekstiriippuvaista. Yhteiskunnassa
mielekkäintä on kokonaistehokkuus, kun
taas kukin erillinen toimija on
kiinnostunut vain omasta
tehokkuudestaan.
Esim. yksityistämisten epäonnistumisessa
kyse on juuri tästä. Varsinaisen
toiminnan tehokkuus varmasti melkein
aina nousee (vaikka vastaava tehokkuus
ei toki ole mitenkään mahdotonta
julkisella puolellakaan), mutta
yksityistetyn toimijan intresseissä ei
ole kokonaistehokas systeemi vaan olle
itse tehokas eli tehdä mahdollisimman
tehokkaasti rahaa.
(Lisäksi vielä jätetään huomioimatta,
etteivät julkiset palvelut kauhean hyvin
sovellu kilpailutettaviksi. Usein
käytännössä luodaan vain yksityinen
(osa)monopoli.)
(22.5.2010 09.43)
Mitäs mieltä Jyrki olet puoluetoverisi
Braxin uudesta lakiehdotuksesta? Siis
tästä, jossa rasistisen linkin jakaminen
kriminalisoitaisiin ja puoluetta
rankaistaisiin sen yksittäisen jäsenen
puheista.
Olen pitänyt sinua etenkin
internet-sananvapauden puolustajana.
Silti olet ollut hämmästyttävän hiljaa
kun puoluetoverisi pyrkii kaikin keinoin
rajoittamaan sekä internetin että oikean
maailman sananvapautta. Braxin
suorastaan fasistinen toiminta tuo
mieleen kaikuja hyvin synkiltä ajoilta
ja hyvin synkistä valtioista, enkä pysty
käsittämään, miten tällaisella
henkilöllä on Vihreän eduskuntaryhmän
tuki takanaan. Vai onko?
Arvostaisin erittäin paljon, jos sinulla
olisi aikaa kirjoittaa asian tiimoilta
jonkinlainen kannanotto. Piraattipuolue
onkin jo lähtenyt ainoana suomalaisena
puolueena rohkeasti kannattamaan
sananvapautta. Tuija Brax on näköjään
suoranainen sananvapauden vastustaja,
mutta mitä mieltä on asiasta Jyrki
Kasvi?
Kazakstan (22.5.2010 13.45)
Jeps. Braxin puuhista tarvitaan nyt
kommentteja ja äkkiä. Alkaa olla
puolueen uskottavuus heikossa jamassa.
(22.5.2010 18.57)
Haluan lukea ko. esityksen ennen kuin
kommentoin. Olen oppinut, että
lehtitiedot eivät kerro aina koko
totuutta.
Jyrki J.J. Kasvi (23.5.2010 10.06)
Joskus tuntuu että Kasvi on väärässä
puolueessa.. Siis kun seuraa Vihreitten
touhua muun hallituksen mukana syntyy
vaikutelma että hän on jotenkin ihan eri
linjalla kirjoituksissaan kuin mitä
toteutuva käytäntö on ollut.
Sääli, vaikka Kasvia olisikin kiva
kannattaa on loppuosa puolueesta niin
pihalla perusoikeuksista ettei heitä
hyvällä omalla tunnolla voi enää
äänestää.
Jo (26.5.2010 02.50)
Niin, ja d'Hondtin järjestelmän myötä
Kasvin äänestäminenkin on riskialtista.
Kasvi on kaiketi ehdolla ensi keväänä
taas Uudellamaalla, mutta arvatkaas
mitä: niin on Tuija Braxkin.
Minä en ikimaailmassa, missään
olosuhteissa halua olla tukemassa Tuija
Braxin pääsyä eduskuntaan. Tämä nainen
on täysi floppi. Hän kuvittelee
ilmeisesti olevansa oikeusministerin
sijaan sensuuriministeri.
Ihmisoikeuksiin erikoistunut Brax tekee
tällä hetkellä kaikkensa polkeakseen
ihmisoikeuksia.
Kasvi olisi erittäin varteenotettava
ehdokas, mutta ainakin itselleni miehen
äänestäminen on täysin mahdotonta, kun
samalta vaalilistalta löytyy ainakin
yksi kappale pesunkestäviä fasisteja.
Toki jokaisessa puolueessa on omat
mörkönsä, mutta Braxin toiminta on
mielestäni demokratian, sananvapauden ja
muiden länsimaisten arvojen kannalta jo
aidosti äärettömän _vaarallista_.
Kazakstan (26.5.2010 11.12)
No jaa, kun Braxilta on nyt tullut
tarkempia kommentteja niin eipä tuo
lakiehdotus nyt ihan pahimpien
uhkakuvien mukaiselta vaikuta.
Turhalta se kyllä kuulostaa. Meillä on
jo lakeja joilla loukkauksista ja
uhkauksista voidaan rangaista. Tämä uusi
laki ei nähdäkseni toisi juuri
lisäarvoa. Rasismi voi olla ongelma,
mutta sitä ongelmaa ei poisteta
säätämällä asiasta lakeja.
Tommi Koivula (26.5.2010 11.51)
"No jaa, kun Braxilta on nyt tullut
tarkempia kommentteja niin eipä tuo
lakiehdotus nyt ihan pahimpien
uhkakuvien mukaiselta vaikuta."
Missä näitä kommentteja on julkaistu?
Olisi kiva lukea.
"Rasismi voi olla ongelma,
mutta sitä ongelmaa ei poisteta
säätämällä asiasta lakeja."
Mitä itse ehdottaisit ratkaisuksi
lainsäätämisen sijasta?
(26.5.2010 18.15)
Uutisista minä niitä kommentteja
huomasin, ja johan Brax on ehtinyt
TV:ssäkin aiheesta puhua. YLEn sivuilta
löytyy ainakin jotain juttua asiaan
liittyen.
Minä kyllä aion odottaa että näen
ehdotetun lain tarkan sanamuodon ennen
kuin muodostan lopullisen mielipiteeni.
Ei olisi ensimmäinen kerta kun
vakuutellaan että "ei lakia tähän
tarkoitukseen käytetä" mutta sitten
siihen kuitenkin jää mahdollisuus.
Esimerkiksi eriarvoisuuden poistaminen
ja kunnon tiedottaminen ovat rasismin
torjuntaan paljon parempia tapoja kuin
lait. On järkevämpää puuttua syihin kuin
oireisiin, ja rasismissa on monesti kyse
joko ennakkoluuloista jotka eivät
välttämättä pidä paikkaansa, tai sitten
siitä että koetaan jokin ryhmittymä
etuoikeutetuksi tai itselle uhkaavaksi.
Tommi Koivula (27.5.2010 10.20)
"Rasismissa" voi myös olla kyse
ennakkoluuloista, jotka pitävät
paikkansa.
(28.5.2010 13.50)
Kentis, mutta yleensä siinä on kyse
ennakkoluuloista, jotka eivät pidä
paikkaansa.
Puhe oli sitä paitsi rasismista ilman
lainausmerkkejä.
(28.5.2010 19.13)
"Puhe oli sitä paitsi rasismista ilman
lainausmerkkejä."
Ne sekoittuvat varsin usein.
(29.5.2010 13.47)
Braxista puheen ollen, on kerrottu, että
vihreiden puoluekokouksessa Brax oli
huudellut vihreiden naisten
puheenvuorojen jälkeen, että
"oikeusministeriö hoitaa."
Mitähän Braxilla on mielessä? Aika
huolestuttavaa varsinkin kun tiedetään
miten Brax suhtautuu miehiin.
Joe (29.5.2010 23.26)
"Braxista puheen ollen, on kerrottu,
että
vihreiden puoluekokouksessa Brax oli
huudellut vihreiden naisten
puheenvuorojen jälkeen, että
"oikeusministeriö hoitaa." "
Lähde?
(30.5.2010 11.52)
http://kemppinen.blogspot.com/search?q=b
rax
kommenttia (30.5.2010 20.52)
"Braxista puheen ollen, on kerrottu,
että
vihreiden puoluekokouksessa Brax oli
huudellut vihreiden naisten
puheenvuorojen jälkeen, että
"oikeusministeriö hoitaa.""
Puoluekokouksessa paikalla olleena voin
huojentaa nimimerkki Joea ja kertoa,
ettei tällainen kertomus pidä
paikkaansa.
Mutta mää kuulin, että meidät viedään
Helsinkiin varuskunnaksi. Saadaan
kiiltosaappaat ja pussihousut joka mies.
Semmosta mää vaan kuulin.
Simo A. (30.5.2010 23.23)
Tässä tämä lainaus J Väisäsen
blogista:"Mielenkiintoisinta puheen
aikana oli se, että oikeusministeri
Tuija Brax kommentoi eturivistä
Vihreille Naisille osoitettuihin
kysymyksiin huutamalla ”Oikeusministeriö
hoitaa”."
Että Simo A.: olitkohan sittenkään itse
paikan päällä?
