Seinäkukkia

Vanhan hokeman mukaan ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden ennustaminen. Silti Säätytalolla yritetään jo N. päivää ennustaa Suomen talouden tilaa ja ns. kestävyysvajeen*) syvyyttä vuosia tulevaisuuteen edes miljardin euron tarkkuudella. Niin yritettiin tehdä myös neljä vuotta sitten, ja kuinkas sitten kävikään.

Vielä keväällä 2007 Suomen talouden suurin uhka olivat Venäjän puutullit. Metsätalouden rakennemuutos, kaansainvälinen finanssikriisi, euromaiden talousvaikeudet, arabimaailman kuohunta, Japanin Tsunami ja Nokian horjuminen olivat vain pahaa unta. Ja silti ... Suomen talous ja työllisyys ovat kasvussa. Miten meillä menisikään, jos asiat olisivat menneet hyvin?

Nyt koottava hallitus tulee kohtaamaan vähintään saman kokoluokan yllätyksiä, joihin on hallitusohjelmassa mahdotonta varautua.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, sitä voi vain ennakoida. Jos esimerkiksi tulevien vuosien keskimääräinen talouskasvu onkin 1,75 % asemesta 1,85 % kestävyysvaje on miljardeja euroja nykyistä pienempii. Viisas valtiovarainministeri ennakoi ja varautuu molempiin vaihtoehtoihin, kuten myös siihen, että talouskasvvu romahtaa alle yhden tai karkaanyli kahden prosentin. Otetaanko laskuharjoituksissa huomioon esimerkiksi ilmastonmuutoksen talousvaikutukset, joiden taannoisessa Sternin raportissa ennustettiin syövän 5-20 % BKT:stä? Tai onnistuuko Suomen mekaaninen puunjalostusteollisuus markkinoimaan sahatavaraa ja valmistaloja Japanin jälleenrakentamiseen?

Yksityiskohtaisesta hallitusoohjelmasta ei saa tulla kahle, joka heikentää hallituksen ketteryyttä reagoida maailman nopeaan muutokseen, haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Se ei saa olla ”projektisuunnitelma”, joka ehkäisee luovuuden.

Pitkäksi venyvät ja yksityiskohtiin hautautuvat hallitushjelmaneuvottelut kertovat siitä, että luottamuksen rakentaminen vie aikaa. Vielä pari kuukautta sitten Kokoomus ja SDP olivat kuin mungo ja käärme, jotka olivat kahdeksan vuotta etsineet heikkoa kohtaa toistensa riveistä. Nyt nuo rivit pitäisi yhdistää parissa viikossa hallitusrintamaksi.

Hallitus toimii vain, jos hallituspuolueet ja hallituksen ministerit pystyvät luottamaan toisiinsa etenkin silloin, kun asioista ollaan eri mieltä. Yksi syy siihen, että SDP vaati ja sai Vasemmistoliiton mukaan hallitusneuvotteluihin voi olla se, että Kokoomuksella, Vihreillä ja RKP:llä on ollut neljä vuotta aikaa oppia tuntemaan toisensa. SDP ei halunnut jäädä sokkotreffien seinäkukkaseksi.
___

*) Kestävyysvajeesta puhutaan paljon, mutta kukaan ei mielellään määrittele sitä. Kyse on hyvin paljon yksinkertaisten siitä, kuinka suuri ero julkisen sektorin tulojen ja menojen välille repeää tulevaisuudessa, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja elävät pitkään. Yhtälössä on monta muuttujaa, joista osaan voidaan vaikuttaa ja osaa voidaan vain arvailla. Esimerkiksi eläkeikä ja eläkkeiden suuruus ovat poliittisia päätöksiä; Elinikään vaikuttaviin elintapoihin on sen sijaan paljon vaikeampi vaikuttaa; Vero- ja eläkemaksutuloihin vaikuttavat mm. maailmantalous, nuorten valmistumisikä työmarkkinoille ja psykiatristen terveydenhoitopalveluiden laatu ja saatavuus. Siitä vaan ynnäilemään.
___