Kaukolämpöä on totuttu pitämään ekotehokkaana lämmitystapana, etenkin Helsingissä, jossa suurin osa kaukolämmöstä tuotetaan sekä sähköä että lämpöä tuottavissa yhteistuotantolaitoksissa, joiden hyötysuhde on yli 90%. Helsingin Energia onkin saanut yhteistuontatolaitoksistaan sekä tunnustusta että kansainvälisiä palkintoja.
Mutta tekniikka kehittyy. Passivitalot eivät tarvitse kaukolämpöä, ja nykyisillä maalämpöpumpuilla kerrostalojenkin lämmittäminen on halvempaa kuin kaukolämmöllä, eikä energiaakaan kulu yhtä paljon.
Ekologisen energian _tuotannon_ edelläkävijä, Helsingin Energia, onkin monen yllätykseksi lähtenyt vastustamaan ekotehokasta energian _kulutusta_. Maalämpökaivojen poraaminen halutaan kieltää kaukolämpöverkon alueella, eikä Helsingin uusille asuinalueille pitäisi Helsingin Energian toimitusjohtajan mielestä rakentaa nollaenergiataloja.
Vaatimusten ekologinen savuverho käy hyvin ilmi siitä, ettei suoraa sähkölämmitystä kaukolämpöverkon alueella olla samalla kieltämässä, vaikka se yksiselitteisesti tuhlaa rahaa ja energiaa siinä missä maalämpö säästää molempia.
Helsingin Energia onkin viime kädessä ihan tavallinen energiayhtiö, jonka tavoitteena on tuottaa voittoa omistajalleen eli myydä mahdollisimman paljon mahdollisimman tehokkaasti tuotettua energiaa, on se sitten lämpöä tai sähköä.
Lainsäädännöllä ja kaavoituksella voi ja tulee ohjata rakentamista, mutta niitä ei saa käyttää kehityksen pysäyttämiseen. Esimerkiksi maalämpökaivojen poraamista pohjavesialueella voi olla hyvinkin perusteltua rajoittaa, mutta pohjavesivarojen suojelemiseksi. Kaavoituksessa kannattaa puolestaan muistaa, ettei matala- ja nollaenergiataloja kannata rakentaa yhtä sinne toista tänne, vaan rakentaa kokonaisia passiivitalojen kaupunginosia, joissa ei tarvita kaukolämpöä lainkaan.
Rakennusmääräysten kiristyessä ja vanhojen kiinteistöjen energiasaneerausten edetessä lämmitysenergian, myös kaukolämmön kulutus tulee lähivuosikymmeninä joka tapauksessa vähenemään. Se on se tulevaisuus, johon Helsingin Energian on sopeuduttava. Kehityksen jarruttamisen asemesta Helsingin Energian kannattaisi myös itse kehittää uusia tuotteita, esimerkiksi talo- ja korttelikohtaisia maalämpöratkaisuja ... ja tarjota niitä sitten myös tänne Espoon puolelle.
Keskustelu maa- ja kaukolämmön
paremmuudesta on hedelmätöntä, ellei
oteta huomioon energiantuotannon ja
-kulutuksen aikajakaumaa kokonaisuutena.
Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto on
siitä kivaa sähköntuotannon kannalta,
että sähköä tuotetaan sitä enemmän mitä
enemmän kyseisellä hetkellä tuotetaan
lämpöä. Sähkön- ja lämmönkulutuspiikit
korreloivat vuositasolla keskenään
positiivisesti – eli yhteistuotanto
lieventää kulutuspiikkien aiheuttamia
ongelmia.
Lämpöpumppu kuluttaa sähköä, sitä
enemmän, mitä enemmän lämpöä tarvitaan.
Eli lämpöpumpun sähkönkulutus korreloi
sähkönkulutuspiikkien kanssa
vuositasolla. Maalämpöpumpulla lienee
hyvä hyötysuhde paukkupakkasillakin,
mutta ilmalämpöpumppu on tuolloin
käytännössä vain suora sähkölämmitin.
Eli summa summarum: ilmalämpöpumppu ei
auta sähkökulutuspiikkien ongelmiin,
mutta maalämpöpumppu auttaa – jos se
korvaa suoran sähkölämmityksen. Jos
maalämpöpumppu korvaa yhteistuotantona
tuotetun kaukolämmön, pahentaa se
kulutuspiikkien aiheuttamia ongelmia.
Talousjärjestelmä korjaisi asiat
(tuottamalla päästöjä ja siten
kustannuksia vähentäviä valintoja)
pelkällä polttoaineiden rehellisellä ja
suoralla päästöverolla, jos
kuluttajasähkö olisi hinnoiteltu
hetkittäisen kustannustason mukaan. Tämä
rankaisisi käytännössä
lämpöpumppulämmittäjää, koska
sähkönkulutus painottuu kalleimpaan
aikaan. Kaukolämmön nykyinen rankaisu
veroilla taas heikentää kaukolämmön
asemaa turhaan ja on siten ympäristölle
vahingollista.
IJ (31.8.2010 15.39)
Tässä puoluetoverisi selittää miksi
maalämpö kaukolämpöalueella on huono
idea:
http://www.soininvaara.fi/2010/08/27/ene
rgiaverotuksen-sudenkuopat/
Toki Ode on Helsingin Energian
hallituksessa eikä näinollen täysin
vailla omia intressejä mutta logiikkaa
on itseni ainakin vaikea ohittaa.
Jaakko (31.8.2010 15.45)
Ode on ihan oikeassa mitä tulee
energiaverotuksen järjettömyyteen. Eri
energiamuotoja väitetään verotettavan
päästöjen mukaan, mutta todellisuudessa
on kyse aluepolitiikasta.
Mutta se olisi kaikkein hulluinta, että
lämpöpumput kiellettäisiin
kaukolämpöalueilla, mutta suora
sähkölämmitys sallittaisiin edelleen.
Jyrki J.J. Kasvi (31.8.2010 16.20)
Helsinki pitää kynsin hampain kiinni
ulkomaisista fossiilisista
polttoaineista. Turvetta käyttävät
kaupungit käyttävät edes kotimaista
polttoainetta.
Helsinki on siis pahin.
Joe (1.9.2010 22.10)
"Ekologisen energian _tuotannon_
edelläkävijä, Helsingin Energia, onkin
monen yllätykseksi lähtenyt vastustamaan
ekotehokasta energian _kulutusta_."
En kuvailisi kovinkaan "ekotehokkaaksi"
muuntaa ensin polttoaineen poltosta
saatu lämpö sähköksi ja sitten käyttää
sähköä (jolla myös lämpöpumput toimivat)
lämmitykseen, jolloin yli puolet
polttoaineen energiasta menee hukkaan.
Yhteistuotannolla tuotettu kaukolämpö on
energiatehokkain lämmitysmuoto
riippumatta siitä millä polttoaineella
energia tuotetaan.
Ari Heikkinen (2.9.2010 20.48)
Jos kaukolämpö on energiatehokkain sen
pitäisi olla myös halvin.
On järjetöntä, että veroratkaisuilla
kaukolämpö ensin tehdään kalliimmaksi ja
sitten pakotetaan käyttämään sitä.
Oikea tapa tietenkin olisi verottaa
tasaisesti ja vääristämättä markkinoita,
jolloin kellään ei olisi syytä ottaa
käyttöön huonompaa lämmitysjärjestelmää.
jaska (2.9.2010 21.40)
Markkinatalouden pitää yksiselitteisesti
määritellä kaikkien kuluttajien kannalta
tehokkain tapa saada hyödykkeitä.
Sääntelyllä ei pidä puutua tähän
mekanismiin. Järjettömiä subventioita ei
voi hyväksyä puoleen tai toiseen, eikä
ideologioilla vailla todisteita pidä
ohjata lainsäädäntöä.
Tämä pätee suuntaan ja toiseen.
Pat Bateman (3.9.2010 20.06)
Pat Bateman: Markkinatalous ei toimi
kovin hyvin energiakysymyksessä.
Vapaiden markkinoiden ratkaisu on
käyttää ensin kaikki helpoiten
hyödynnettävä polttoaine ja kun siitä
tulee pulaa, sen hinta nousee ja
siirrytään seuraavaksi halvimpaan
ratkaisuun. Käytännössä käytettäisiin
ensiksi kaikki fossiilinen polttoaine,
joka on helposti saatavilla, ennen kuin
edes harkittaisiin muita vaihtoehtoja.
Siinä vaiheessa kun fossiiliset
polttoaineet loppuvat, koko mahtava
markkinatalous pysähtyy kuin seinään.
Käteen jää vain piloille saastunut
planeetta ja kulutusyhteiskunnan
tuottama jätekasa.
vhy (3.9.2010 21.27)
Turpeen polttaminen on täysin järjetöntä
toimintaa. Turvetuotantoa tarvitaan
kriisiakojen varaenergiaksi ja ennnen
muuta turvetta kannatta polttaa vasta
kun öljy on todella loppumassa.
kaukolämpö on sähköntuotannon sivutuote
ja kaukolämmöstä yleensä on
liikatarjontaa. Kysymys on enemmänkin
hinnoittelusta ja investoinneista - siis
sijainnista - kuin energiamuodosta.
Järkevä kilpailu on hyvä asia, mutta
monimuotoisuus ja tolkku ovat tärkeämpi
asia kuin yhden asian liike.