Olipa kerran kunta nimeltä Kreikka. Kreikka oli pahasti veloissa, ja vaikka kunnallisveroprosentti oli
21,5%, tulot riittivät vain palkkoihin ja lainojen korkoihin. Käytännössä Kreikan talous pysyi pystyssä vakavaraisemmilta kunnilta kerättyjen valtionosuuksien tasauksen ja harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen varassa.
Tasauksessa valtionosuuksia menettäneet kunnat, radan varressa olleet yliopistokaupungit kuten Saksa, Hollanti ja Suomi olivat katkeria. Ilman valtionosuuksien tasausta ne olisivat voineet laskea omaa veroprosenttiaan tai pitää parempaa huolta kuntalaisistaan.
Kreikka harkitsi liittyvänsä suurempaan naapurikuntaansa, jossa kreikkalaiset muutenkin kävivät terveyskeskuksessa ja lukiossa. Kreikkalaiset kuitenkin pelkäsivät menettävänsä identiteettinsä, kirjastonsa ja peruskoulunsa. Kun kuntaliitoksesta järjestettiin kansanäänestys, kreikkalaisten selvä enemmistö äänesti ei. ”Kreikka selviää omillaan”, kuntaliitosta vastustaneen kansalaisliikkeen puheenjohtaja julisti kansanäänestyksen tuloksen selvittyä.
Saksan, Hollannin ja Suomen johtajat riemastuivat kuultuaan, että Kreikka selviäisi jatkossa omillaan. Ne ilmoittivat valtiolle, että jatkossa voudin olisi turha enää tulla hakemaan niiltä rahaa Kreikalle ja muille talousvaikeuksissa oleville kunnille, joissa puhuttiin hassua murrettakin.
Ilman valtionosuuksien tasausta Kreikan tililtä loppuivat marraskuussa rahat, eikä pankki enää suostunut antamaan lisää lainaa. Työntekijät eivät saaneet palkkojaan, eikä edes naapurikunnan terveyskeskukseen ollut enää asiaa, koska Kreikka ei pystynyt maksamaan kuntayhtymän lähettämiä laskuja.
Ennen puhelinliittymän katkaisemista kunnanjohtaja soitti naapurikunnan johtajalle, mutta naapurissa ei oltukaan enää kiinnostuneita kuntaliitoksesta. Heidän veronmaksajansa eivät suostuisi maksamaan Kreikan velkoja.
Nuoret koulutetut kreikkalaiset muuttivat pois, monet Saksaan, Hollantiin ja Suomeen, jotka saivat työvoimaa ja uusia veronmaksajia. Saksalainen murre oli helppo oppia.
Lopulta valtion oli pakko julistaa Kreikka kriisikunnaksi ja ottaa se holhoukseen. Maksamattomat palkat hoidettiin valtion harkinnanvaraisella avustuksella, ja Kreikan naapurille luvattiin iso potti porkkanarahaa, jos se suostuisi kuntaliitokseen ja ottaisi Kreikan velat ja kreikkalaisten peruspalvelut hoitaakseen. Suurimman osan harkinnanvaraisesta avustuksesta ja porkkanarahasta kustansivat … Saksan, Hollannin ja Suomen veronmaksajat.
Kreikan kunnanvaltuusto hyväksyi kuntaliitoksen lämmittämättömässä kynttilöillä valaistussa koulun jumppasalissa … niukalla äänten enemmistöllä.
Sen pituinen se.
___
