Digitaalinen valtio: kuinka Suomi on noussut sähköisten julkisten palvelujen johtajaksi

Suomi tunnetaan maailmalla paitsi tuhansista järvistään ja korkeasta koulutustasostaan, myös edelläkävijyydestään digitaalisissa julkisissa palveluissa. Digitaalinen kehitys on ollut määrätietoista ja pitkäjänteistä, ja tulokset näkyvät kansalaisten arjessa – verot voi hoitaa napin painalluksella, terveysneuvot saa etänä ja viranomaispalvelut löytyvät yhdestä portaalista. Mutta miten Suomesta tuli digitaalisen hallinnon suunnannäyttäjä, ja mihin suuntaan kehitys on menossa?

Pitkäjänteinen panostus digitaalisuuteen

Suomen digitaalinen vallankumous ei tapahtunut hetkessä. Jo 1990-luvulla valtio käynnisti suuria tietoteknisiä projekteja ja panosti kansalaisten IT-osaamiseen. Koululaisille jaettiin tietokoneita, opettajille järjestettiin kursseja ja ensimmäiset sähköiset asiointipalvelut tulivat kokeiluun.

2000-luvulla kehitys kiihtyi: julkiset palvelut siirtyivät yhä enenevässä määrin verkkoon, ja sähköinen tunnistautuminen (esimerkiksi pankkitunnukset) teki asioinnista helppoa ja turvallista. Suomessa syntyi vahva luottamus siihen, että digitaaliset ratkaisut ovat sekä tehokkaita että tietoturvallisia.

Suomi.fi – yhden luukun periaate

Merkittävä harppaus sähköisten palvelujen kehityksessä oli Suomi.fi-portaalin perustaminen. Suomi.fi kokoaa satoja viranomaispalveluja yhteen paikkaan: kansalaiset voivat lähettää virallisia lomakkeita, hakea etuuksia, tarkistaa omia tietojaan ja hoitaa esimerkiksi rakennuslupa-asioita digitaalisesti. Palvelu tukee useita kieliä ja huomioi myös erityisryhmät.

Suomi.fi tarjoaa myös turvallisen sähköpostilaatikon viranomaisviestejä varten, ja jokainen kansalainen voi valtuuttaa toisen henkilön hoitamaan asioitaan sähköisesti. Tämä yhden luukun periaate tekee arjesta sujuvaa ja säästää aikaa – paperilomakkeita tai pitkiä virastojonoja ei enää tarvita.

Sähköinen tunnistautuminen ja tietoturva

Sähköinen tunnistautuminen on suomalaisen digiyhteiskunnan kulmakivi. Useimmat kansalaiset käyttävät pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sähköistä henkilökorttia todentaakseen henkilöllisyytensä palveluissa. Tämä mahdollistaa luotettavan ja turvallisen asioinnin sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluissa.

Tietoturvaan kiinnitetään erityistä huomiota. Viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä kyberturvallisuuskeskusten kanssa, ja palvelut päivitetään säännöllisesti uusimpien uhkien torjumiseksi. Suomen malli tietoturvasta kiinnostaa myös ulkomaita – monet maat hakevat inspiraatiota suomalaisesta toimintatavasta.

Terveydenhuollon digiloikka

Yksi näkyvimmistä esimerkeistä Suomen digitaalisista palveluista on terveydenhuolto. OmaKanta-palvelu mahdollistaa reseptien uusimisen, laboratoriotulosten tarkistamisen ja terveysdatan jakamisen hoitohenkilökunnan kanssa täysin sähköisesti. Lääkärit ja hoitajat voivat konsultoida potilaita etäyhteyksillä, mikä vähentää tarpeetonta matkustamista ja parantaa hoidon saatavuutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

Koronapandemia vauhditti telelääketieteen kehitystä entisestään: rokotustodistukset, testitulokset ja oirearviot ovat nyt kätevästi saatavilla digitaalisesti.

Verotus ja yrityspalvelut – digitaalisuus säästää aikaa ja rahaa

Suomessa veroasioiden hoitaminen digitaalisesti on arkipäivää. Veroilmoituksen voi täyttää ja palauttaa sähköisesti muutamassa minuutissa. Yrityksille tarjotaan digitaalisia palveluita perustamisesta alkaen: yritysrekisteröinnit, verotus, lupa-asiat ja palkanmaksu onnistuvat lähes kokonaan verkossa.

Tämä vähentää hallinnollista taakkaa, nopeuttaa prosesseja ja mahdollistaa viranomaisten tehokkaan työnjaon. Yrittäjät voivat keskittyä liiketoimintaan byrokratian sijaan.

Kohti täysin digitaalista identiteettiä ja tulevaisuuden innovaatioita

Suomi kehittää parhaillaan myös digitaalisia henkilöllisyystodistuksia ja sähköistä äänestämistä. Näiden tavoitteena on parantaa saavutettavuutta ja lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Kokeiluja on jo tehty, ja jatkossa entistä useampi viranomaisprosessi on tarkoitus siirtää kokonaan verkkoon.

Uusia innovaatioita syntyy jatkuvasti: tekoälyä, automatisointia ja data-analytiikkaa hyödynnetään palveluiden parantamisessa ja päätöksenteossa. Lisäksi Suomi panostaa digiosaamiseen kaikilla koulutusasteilla varmistaakseen, että jokainen kansalainen pysyy kehityksen mukana.

Haasteet ja kehittämisen kohteet

Kaikista edistysaskelista huolimatta myös haasteita riittää. Digitaaliset palvelut eivät ole aina helppokäyttöisiä ikääntyville, maahanmuuttajille tai niille, joilla ei ole vahvoja digitaalisia taitoja. Tästä syystä Suomi panostaa digituen tarjoamiseen kirjastoissa, palvelupisteissä ja järjestöissä.

Myös tietoturva- ja yksityisyysriskit vaativat jatkuvaa huomiota. Viranomaisten ja kansalaisten on oltava tietoisia mahdollisista uhkista ja päivittää osaamistaan säännöllisesti.

Johtopäätös: Suomi digitaalisen hallinnon mallimaana

Suomen matka digitaalisen hallinnon johtajaksi on osoitus pitkäjänteisestä työstä, innovatiivisuudesta ja yhteistyöstä eri sektoreiden välillä. Sähköiset julkiset palvelut helpottavat kansalaisten arkea, tekevät hallinnosta läpinäkyvämpää ja vahvistavat luottamusta yhteiskuntaan.

Tulevaisuudessa Suomi jatkaa kehityksen kärjessä, tarjoten inspiraatiota muille maille ja varmistaen, että digitaalinen valtio palvelee kaikkia kansalaisia entistä paremmin.