Lex Nokia rikkoo oikeusvaltion

Tämän aamun Helsingin Sanomat on hyvä muistutus siitä, että lehdistöllä on uutisoinnin lisäksi velvollisuus ottaa myös kantaa yhteiskunnallisesti tärkeisiin kysymyksiin. Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos eli Lex Nokia eli Urkintalaki sai Helsingin Sanomilta yli kahden sivun täyslaidallisen. Enää ei kovakorvaisinkaan kansanedustaja voi näytellä tietämätöntä siitä, kuka ja mikä tämän lain taustalla on.

Helsingin Sanomat jos mikä tietää, miksi yritykset haluavat penkoa työntekijöidensä sähköisen viestinnän tunnistetietoja. Taannoisen Sonera-skandaalin ydinhän oli nimenomaan siinä, että Soneran johto yritti tunnistetietoja penkomalla selvittää, kuka oli vuotanut Helsingin Sanomille vähemmän mairittelevia tietoja Soneran toimintatavoista.

# # #

En lähde toistamaan Helsingin Sanomien perusteluja sille, miksi tämä laki olisi kuopattava. Toistan kuitenkin yhden aiemmin esiin nostamani kysymyksen, josta ei mielestäni ole vielä keskusteltu riittävästi julkisuudessa: Urkintalaki murentaa oikeusvaltion periaatetta siirtämällä tutkintavaltuuksia viranomaisilta asianomaisille. Se, että tutkinnan kohde (työnantaja, opiskelija, asukas) on alisteisessa suhteessa tutkinnan tekijään (työntekijä, yliopisto, taloyhtiö) korostaa lain oikeusvaltion vastaista luonnetta.

Jos urkintalaki hyväksytään, se on vaarallinen ennakkotapaus muulle lainsäädännölle. Esimerkiksi taloyhtiöille voitaisiin antaa oikeus selvittää kellarimurtoja tekemällä kotietsintöjä asukkaiden huoneistoihin. Nythän kellarimurrot jäävät usein selvittämättä, koska poliisin kotietsintävaltuudet eivät riitä niiden selvittämiseen.

Kaukaa haettu esimerkki? Lex Nokiaa on perusteltu _nimenomaan_ sillä, että poliisin valtuudet teletunnistetietojen käyttämiseen eivät riitä esimerkiksi liikesalaisuuksien vuotamisen tai muun tietoliikenneyhteyksien väärinkäytön selvittämiseen. Siksi yhteisötilaajille halutaan antaa valtuudet tutkia näitä rikoksia itse.

Mutta miten käy kansalaisten … työntekijöiden, opiskelijoiden ja asukkaiden oikeusturvan? Poliisiviranomaisten toimintaa säätelevät laissa määritellyt toimivaltuudet ja näiden toimivaltuuksien väärinkäytöstä voi valittaa. Yhteisötilaajilla (tai taloyhtiöillä) vastaavia kontrollimekanismeja ei ole.

# # #

Hallituksen esityksen ruttaaminen on helppoa, mutta mitä tilalle. Tämän esityksen taustalla _on_ todellinen ongelma eli yhteisötilaajien ja viranomaisten tutkintavaltuuksien välissä on rako, joka haittaa rikosepäilyjen selvittämistä. Poliisin esitutkintakynnys ei ylity ilman jotain näyttöä, ja vasta esitutkinnassa poliisi voi hankkia tuomioistuimelta luvan tunnistetietojen käytölle. Rikosta epäilevä yhteisötilaaja ei puolestaan aina pysty tätä näyttöä esittämään ja epäilee näytön löytyvän nimenomaan tunnistetiedoista.

Mutta onko yhteisötilaajan toimivaltuuksien laajentaminen paras ratkaisu tähän ongelmaan? Mielestäni ehdottomasti ei ole. Sen sijaan ongelmaa tulisi lähestyä toisesta suunnasta, viranomaisten toimivaltuudet määrittelevästä pakkokainolaista. Viranomaisilla on oikeusturvamekanismien lisäksi yhteisötilaajia neutraalimpi ulkopuolinen näkemys ja kokemus siitä, missä tilanteissa mikäkin tutkinnan keino ja kynnys voidaan ylittää.

Toki viranomaistenkin toimivaltuuksia laajennettaessa on oltava varovainen, mutta jos on pakko valita, luotan poliiseihin ja tuomioistuimiin enemmän kuin yhteisötilaajiin.

# # #

Joka tapauksessa nyt olisi oppositiolla kultainen tilaisuus tökätä hallitusta siihen missä tekee kipeää. Tiedän monien hallituspuolueiden kansanedustajien olevan tämän lain edessä tuskallisesti solmussa itsensä kanssa. Eikä tämän aamun Helsingin Sanomat ainakaan löysännyt näitä tuskatiloja. Moni haluaisikin pitää Urkintalakia ns. omantunnon kysymyksenä siinä missä hedelmöityshoitolakia tai ydinvoimalan rakennuslupaa.

Kansalaisoikeudet omantunnon kysymyksenä - mielenkiintoinen ajatus.

Nyt olisi SDP:n tuoreella puheenjohtajalla ainutlaatuinen mahdollisuus näyttää, kummalla puolella Siltasaarenkatua SDP:n puoluetoimisto on - Pitkänsillanrannassa vai Hakaniemenrannassa. SAK on asettunut Lex Nokian taakse polkemaan jäsentensä oikeuksia. Mutta päättääkö SAK SDP:n … tai vasemmistoliiton puolesta, miten tähän lakiin tulisi suhtautua? Se varmasti kiinnostaa äänestäjiä.

Hallituksen rivit voivat hyvinkin revetä; Silloin on opposition yhtenäisyydestä kiinni, meneekö Lex Nokia läpi vai ei.

Nyt jos koskaan Jutta Urpilainen voisi näyttää epäilijöilleen, kuka oppositiota johtaa.

# # #

Jos Lex Nokiasta on jotain positiivista sanottava, niin se on viimeistään tehnyt selväksi kaikille poliittisesti riippumattoman perustuslakituomioistuimen tarpeen Suomessa. Suomessahan lakiesitysten perustuslaillisuuden arvioinnista vastaa eduskunnan perustuslakivaliokunta, siis poliittinen eikä juridinen elin.

Jos ja kun maassa on enemmistöhallitus, perustuslakivaliokunnan jäsenten enemmistö edustaa hallituspuolueita. Perustuslakivaliokuntaa ei siis hyvällä tahdollakaan voi pitää neutraalina saati riippumattomana. Siksi lakien perustuslainmukaisuuden arviointiin tarvitaan lainsäädäntövallasta riippumaton tuomiovaltaa käyttävä elin, perustuslakituomioistuin.


___

CC - Creative Commons Nimeä & Ei muutoksia & Epäkaupallinen.