Suoraan sisältöön

Lainaus:

"Many forms of Government have been tried, and will be tried in this world of sin and woe. No one pretends that democra­cy is perfect or all-wise. Indeed, it has been said that democra­cy is the worst form of Government except all those others that have been tried from time to time."
- Sir Winston Churchill

Hae sivuilta

Pulp CMS/Twinkle Oy Palvelun ulkoasu: Äkkimakee Design
på svenskain Englishklingon
Blog
« edellinen 11.01.2012

Ei mikään jäähdyttelyvirka

Suomen Tasavallan presidentin sisäpoliittista valtaa on siirretty hallitukselle ja eduskunnalle aina Urho Kekkosen ajoista alkaen. Kekkonen oli varoittava esimerkki siitä, mitä riskejä yhden henkilön käsiin keskittyneillä vahvoilla valtaoikeuksilla voi olla. Kun valtaoikeuksiin lisättiin Kekkosen karisma, poliittinen osaaminen ja ns. ”yleiset syyt”, suomalainen demokratia taipui vapaaehtoisesti Kekkoslovakiaksi.

Tasavallan presidentti ei ole kuitenkaan edelleenkään mikään vallaton mielipidejohtaja. Vaikka vaalikeskusteluissa on keskitytty lähinnä kotimaan asioihin, Tasavallan presidentin vahvimmat valtaoikeudet keskittyvät ulkopolitiikkaan. Vaikka Suomi on EU:n jäsen, ja hallitus johtaa EU-politiikkaa, suurin osa maailmasta on edelleen muuta kuin Euroopan Unionia. Suomen suhteet Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Venäjään, Intiaan, Brasiliaan, Lähi-Idän maihin, … niistä vastaa Tasavallan presidentti, toki yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.

Viime aikojen poliittisessa ilmapiirissä meiltä on unohtunut, että myös Suomen ja Euroopan ulkopuolella on elämää, ja että myös ulkopolitiikka on politiikkaa, että globalisaatio on vain lisännyt ulkopolitiikan merkitystä suomalaisten hyvinvoinnille.

Jos EU ei löydä yhteistä poliittista säveltä, ja maailman suurimman talousalueen merkitys kansainvälisessä politiikassa hiipuu, Tasavallan presidentin valtaoikeuksien merkitys korostuu. Enää Yhdysvaltojen tai Kiinan tai Brasilian tai … kanssa maailmantaloudesta tai ilmastonmuutoksesta tai kriisinhallinnasta tai Internetin hallinnosta tai … ei neuvottelisi EU yhdessä, vaan jokainen Euroopan maa yksitellen, myös pieni Suomi vuorollaan. Silloin Tasavallan presidentin taidot ja arvot, kokemus ja suhteet nousisivat arvoonsa.

Toivon, että Euroopan Unioni selviää haasteistaan ja muistaa alkuperäisen missionsa. On Suomen ja muiden pienten EU-maiden etu, että eurooppalaisia arvoja ja Euroopan etuja puolustaa vahva taloudellinen ja poliittinen toimija, EU, joka pystyy neuvottelemaan yhdenvertaisena minkä tahansa suurvallan kanssa.

Suomen täytyy kuitenkin varautua myös siihen mahdollisuuteen, että hajaannus, itsekkyys ja nationalismi vievät Euroopalta kyvyn löytää yhteinen ääni. Siksi nämä presidentinvaalit ovat tärkeimmät pitkään aikaan. Nyt valittava Tasavallan presidentti voi joutua ottamaan paljon painavamman ulkopoliittisen vastuun kuin kukaan edeltäjistään 17 vuoteen.

Tasavallan presidentin tehtävä ei ole mikään jäähdyttelyvirka, palkkio hyvin hoidetusta poliittisesta urasta. Päinvastoin, Tasavallan presidentin on oltava taitava ja kunnianhimoinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka pystyy reagoimaan nopeasti muuttuvaan kansainväliseen tilanteeseen, ei vain sopeutumaan vaan myös osaltaan vaikuttamaan maailman kehitykseen.

Mielestäni Pekka Haavisto täyttää parhaiten Suomen Tasavallan presidentille tässä ajassa ja maailmassa asetettavat vaatimukset. Hän edustaa minulle avoimuutta, demokratiaa ja yhdenvertaisuutta, Suomen ja Euroopan parasta arvoperustaa. Haavisto on kuitenkin myös pragmaattinen poliitikko ja taitava neuvottelija, joka pystyy ottamaan kanssaan eri mieltä olevien ihmisten mielipiteet huomioon, harvinainen taito.

Pekka Haavisto ei suostu tinkimään periaatteistaan edes puolustaessaan itselleen tärkeitä arvoja. Kokemus on opettanut, että paraskaan tarkoitus ei pyhitä kestämättömiä keinoja; Kansalaistottelemattomuuteen turvautuvien aktivistien on aatteesta riippumatta oltava valmiit kantamaan toiminnastaan vastuu omilla kasvoillaan.

Muistan hyvin, kun IPAITin (International Parliamentarians’ Association for Information Technology) puheenjohtajana jouduin tekemään yhteistyötä mm. sudanilaisten poliitikkojen kanssa vaikka tiesin Sudanin ja sudanilaisten poliitikkojen syyllistyneen törkeisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Kysyin neuvoa Pekalta, jolla on vankka kokemus maailman kriisipesäkkeistä. Pekka rauhoitteli minua ja totesi, että jonkun on keskusteltava myös heidän kanssaan, muuten tappaminen ei lopu koskaan.

Suomi ei voisi olla paremmissa käsissä. Tänään on presidentinvaalien ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä, hyvä päivä äänestää Pekka Haavistoa Suomen Tasavallan presidentiksi.
___

Creative Commons Lisenssi
2012
» tammi­kuu
» Kommentoi   » Lue kommentteja (yht. 7 kpl)

tammikuu 2012

Kommentit

    » Lisää kommentti
Vaikka Pekkaa äänestän, ei ne muutkaan
ehdokkaat ole huonoja.
Presidentinvaaleista puuttuu jännite
koska kaikki ehdokkaat ovat kohtuullisen
hyviä tehtävään ja jokaisella on omat
vahvuutensa. Riippumatta siitä kuka
voittaa, Suomi saa varmasti hyvän
presidentin.

Presidentin tehtäviin kuuluu kuitenkin
tärkeimpänä ulkopolitiikan hoitaminen
EU:n ulkopuolisiin maihin ja siihen
tehtävään on selkeästi kolme muita
pätevämpää ehdokasta: Haavisto, Väyrynen
ja Lipponen.

Venäjän suhteen Lipponen ja Väyrynen
ovat varmoja valintoja mutta
globaalissa ympäristössä Haavistolla on
mielestäni ylivoimaisesti parhaat
lähtökohdat vaikuttamiselle ja parhaat
tavoitteet myös.
vhy (11.1.2012 10.22)
Presidentinvaaleissa pidän tärkeämpänä
ehdokkaan persoonaa kuin tämän
puoluetaustaa, joten läheskään aika ei
ääni ole mennyt Vihreiden ehdokkaalle.
Mutta näissä vaaleissa ääneni menee
kyllä selvästi Haavistolle. Eivät ne
muutkaan ehdokkaat tosiaan huonoja ole,
mutta mielestäni diplomaattina ja
neuvottelijana Haavisto kiilaa muiden
ohi, ja tinkimätön asenne on siihen
vielä plussaa.
Tommi Koivula (11.1.2012 11.04)
Kekkosen aikaan ainakin tiedettiin
kenellä valta oli. Nykyisessä
"demokratiassa" valta on siirtynyt
poliittisille puolueille.


Fff (16.1.2012 21.19)
Haavistoa ei voida pitää vihreiden
presidenttiehdokkaana koska suurin osa
häntä äänestäneistä ei todennäköisesti
ole vihreiden kannattajia eikä yleensä
äänestä vihreitä. Pidin jonkinlaisena
teoreettisena maksimina 15% äänistä,
jonka Haavisto voisi saavuttaa parhaassa
mahdollisessa tilanteessa koska näin
suuret siirtymät poliittisessa kentässä
eivät ole yleensä mahdollisia.

Haaviston äänestäjät tulevat
yllättävistä ryhmistä, uusista
äänestäjistä, yleensä nukkuvista tai
liikkuvista ääänestäjistä, jopa
perussuomalaisista. Veikkaan, ettei
kukaan uskaltanut ennustaa
tämänkaltaista tulosta vaikka olisi
uskonut Haaviston mahdollisuuksiin
toiselle kierrokselle.

Nyt pitää vain antaa Haaviston vetää
rauhassa omaan tyyliinsä homma loppuun.

vhy (23.1.2012 11.54)
"Haaviston äänestäjät tulevat
yllättävistä ryhmistä, [...], jopa
perussuomalaisista."

Jokohan nyt Vhireissäkin alettaisiin
ymmärtää, että Perussuomalaisia
äänestetään, koska he suostuvat puhumaan
vaikeistakin asioista (esim.
maahanmuutosta ja sen ongelmista) ja
uskaltavat olla selkeästi Suomen ja
suomalaisten puolella Euroopan ja
maailman asioissa eivätkä pakene
virallisen totuuden taakse piiloon?

(23.1.2012 13.58)
Kekkosesta voidaan olla montaa mieltä,
mutta tosiaan niinkuin sanottiin,
silloin tiedettiin kenellä valta on.

Ja mistään Kekkoslovakiasta EI voida
puhua. Ota nyt herranjestas huomioon,
että Kekkosen aikana suomen hyvinvointi
rakennettiin. Vertailu kommunistisiin
maihin on täysin epäreilu. Vertaa vaikka
tuon ajan BKT kasvuja Suomessa ja
kommunistisissa maissa. Ei siinä ole
kahta sanaa, kun mietitään kenen ansiota
on/oli hyvinvointi Suomi. Vai väitätkö
vastaan?
Zapa (23.1.2012 15.26)
Miten olisi juttua
asevelvollisuusjärjestelmästä Suomessa?
Vasta oli juttu nettihesarissa siitä
miten alhainen nykyjärjestelmän kannatus
on. Tuntuu aika oudolta että vihreät ei
huomioisi tätä kehitystä.
akateeminen orjatyöläinen (4.2.2012 00.19)