"Many forms of Government have been tried, and will be tried in this world of sin and woe. No one pretends that democracy is perfect or all-wise. Indeed, it has been said that democracy is the worst form of Government except all those others that have been tried from time to time." - Sir Winston Churchill
Ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaiden nettisivut on jo sotkettu. Presidentinvaalien alla avoimia nettikeskusteluja häiriköitiin järjestelmällisesti. Ehdokkaita solvaavia viraaliviestejä kiertää sähköposteissa.
Internet mahdollistaa paitsi anonyymin keskustelun aroista aiheista myös anonyymin häiriköinnin. On sääli, että tätä vapautta ja mahdollisuutta halutaan käyttää lyhytnäköisesti väärin. Lähiviikkoina ei tarvita kuin muutama ääliö, niin maaliskuussa valittavasta eduskunnasta löytyy joukko edustajia, jotka vaativat nykyistä tiukempaa Internetin käyttäjien seurantaa.
Vetoan täten reilun nettikampanjoinnin puolesta. Annetaan argumenttien puhua puolestaan. Siihen ei tarvita epäreiluja keinoja.
PS: Kai luitte Jorma Ollilan tänäisen haastattelun Hesarista. Ollila on ottanut ilmastonmuutoksen torjunnan uudeksi elämäntehtäväkseen. Ja mitä parasta, hän ei ole hurahtanut ydinvoimalobbareiden energiajuoppohulluuteen, vaan saarnaa ydinvoiman lisärakentmisen asemesta energian säästön ja energiatehokkuuden puolesta: "Sen energiamäärän, joka tarvitaan bruttokansantuotteen kasvattamiseksi, pitää vähentyä vuoteen 2050 mennessä puoleen siitä, mitä se on nyt."
Ollila liputtaa myös uusiutuvien energialähteiden kuten tuulivoiman puolesta. Aiemmin tuulivoima oli näpertelyä Ollilankin mielestä, mutta "Mä olen tullut kyllä toisiin ajatuksiin." Tätä haastattelua paatuneimmankaan uusiutuvien dissaajan on vaikea sivuuttaa.
Olen samaa mieltä, että energian kulutusta tulee vähentää ja uusiutuvia luonnonvaroja tulee hyödyntää energian tuottamisessa.
Omaa kulutustani olen vähentänyt kotona niin paljon kuin pystyn ja nytkin tuossa palaa pelkästään 11W energiansäästölamppu koneen lisäksi.
En kuitenkaan ymmärrä tätä argumenttia siksi, että vaikka energian kokonaiskulutus laskettaisiin välittömästi puoleen, tarvittaisiin tämän kattamiseen silti noin 35 miljoonaa tonnia pellettejä vuodessa (korjatkaa jos olen väärässä), josta pystytään tuottamaan tällä hetkellä vain noin 300000 tonnia.
Jokainen lienee samaa mieltä, että ensin tulisi vähentää kivihiilen polttoa, koska se on pahin saastuttaja. Toinen lienee tuontisähkö Venäjältä, koska siellä tuskin ympäristöasioista paljonkaan välitetään.
En edelleenkään ymmärrä, miksi energian säästäminen pitäisi aloittaa ydinvoimasta.
Ja jos ymmärsin oikein, nuo pelletit lienevät ainoina tarpeeksi tasalaatuista biopolttoainetta, että niiden palotapahtuma pystytään pitämään hallittuna.
Ari Heikkinen (28.1.2007 16.58)
"Lähiviikkoina ei tarvita kuin muutama ääliö, niin maaliskuussa valittavasta eduskunnasta löytyy joukko edustajia, jotka vaativat nykyistä tiukempaa Internetin käyttäjien seurantaa."
Reilua peliä verkossa toivon minäkin. Muutaman nimettömän trollaajan huvi voi koitua kalliiksi, jos se johtaa jälleen uusien uhkakuvien lietsomiseen netinkäyttäjistä.
Anonyymit hyökkäilijät ja mustamaalaajat kiveävät tietä niille, jotka haluavat rajoittaa ilmaisunvapautta netissä ja koventaa kaikkien meidän valvontaa suojelunhalun varjolla.
Kannattaa tosin huomioida se että esitetty tavoite puolittaa BKT:n tuottamiseen vaadittavan energian määrä v 2050 mennessä ei tarkoita nykyisen energiantuotantomäärän puolittamista eikä edes nykyiseen tyytymistä vaan energiantarpeen kasvun hillitsemistä.
Varovaisella 2% kasvuprosentillakin laskiessa vuoteen 2050 mennessäk BKT on 2,5 kertaistunut nykyisestään jolloin suhteellisen energiantarpeen puolittaminen tarkoittaisi energiantuotannon kasvattamista nykyisestään neljänneksellä..
Nykyisten päästöjen puolittaminen ja tuotannon kokonaismäärän kasvattaminen 25%:lla kuulostaa yhtälöltä jossa ei pelkät säästötoimet ja uusiutuvat välttämättä riitä tuottamaan haluttua tulosta ottaen huomioon sen millä rakenteella nykypäivän Suomi jauhaa perusenergiaansa..
JA mitä tulee Ollilan mielipiteenvaihdokseen tuulivoimasta niin asiaan liittynee merkittävästi myöskin se ettei tuulivoimaa kehittävän ja tuulienergiaratkaisuja KAUPPAAVAN Shellin nokkamies nyt kertakaikkiaan voi julkisuudessa lausua mitään muutakaan bisneksen uskottavuuden nimissä oli hän asiasta sitten mitä mieltä tahansa henkilökohtaisella tasolla.
Jyri (29.1.2007 00.16)
Heh, vaalien läheisyys pakottaa Shellinkin ottamaan kantaa asiaan. Tuskin lienee sattumaa, että Ollilan kanssa lähes samaan aikaan (kuten Ylen Olli Ainola kiinnitti huomiota) Shellin pääjohtaja Jeroen van der Veer kirjoitti viime keskiviikkona brittiläiselle Financial Timesille pitkälti samansisältöisen artikkelin kuin mitä Ollila Helsingin Sanomille lausui.
En ole salaliittoteoreetikko mutta kenen mielestä on kaukaan haettua, että öljy-yhtiön miehet ovat yhdessä sopineet tällaisesta julkisuuskampanjasta nyt väistämättömän muutoksen edessä...?
Jos johonkin erityisessti mielestäni artikkelia lukiessa kannattaisi kiinnittää huomiota on se se, että ympäristöasiat eivät ole minkään puolueen tai kansanryhmän yksinoikeutta, yhtä vähän kuin ammattiliitto- tai maatalousasiatkaan - ja rehellisesti sanottuna Ollilan ja Van Der Veerin kaltaisten toimijoiden avaukset ovat asioiden todelliselle muutokselle hiton paljon tärkeämpiä kuin eduskuntavaalien alla asiasta käytävät kotopoliittinen näennäiskeskutelu... Real Power (sic) ja niin edespäin.
Walter (30.1.2007 08.53)
Bisnesmiesten motiiveissa on se hyvä puoli, että ne ovat yleensä varsin selkeät eli raha puhuu =) Öljy-yhtiöt haluavat olla mukana tekemässä rahaa myös tulevaisuudessa, mutta ovat tajuamassa, että se ei välttämättä tapahdu fossiilisten polttoaineiden avulla.
Niin ja energiansäästämistä ei tarvitse aloittaa ydinvoimasta, mutta ei sitä myöskään lisää pidä rakentaa, kun parempiakin vaihtoehtoja on.
Tapio Laakso | http://tapiolaakso.blogspot.com (30.1.2007 12.43)
Ollilaa onkin jo kommentoitu täällä hyvin.
Tuulivoiman perusongelmia on kaksi:
1) Miten paljon pitää rakentaa edes yhden 1 GW ydinvoimalan tilalle? Ja en puhu tässä maksimituotannosta vaan vuoden kokonaistuotantoa. Eli 1 GW * 365 d.
2) Koska tuulivoima tuottaa kun tuottaa eikä korreloi tässä kulutuksen kanssa, niin minne tämä tuulivoiman tuottama energia varastoidaan. Jo nyt olemme Pohjoismaissakin (joissa vesivoimaa on saatavilla kohtuullisen hyvin per capita) ongelmissa säätövoiman tuottamisessa. Tuulivoiman lisärakentaminen suurissa määrin tarkoittaa myös säätövoiman rakentamista.
Tosiaankin. On erinomaista, että yritysjohtajatkin alkavat puhua ilmastonmuutoksen torjunnasta. Hehän lykkäsivät sitä melkein yhtä pitkälle kuin ympäristöjärjestöt.
Greenpeacekin halusi korvata 90-luvun alussa Itä-Euroopan ydinenergian maakaasulla. Ei paljon ilmastonmuutoksen torjunta Greenpeacea kiinnostanut.
Mitä mieltä muuten Vihreät ovat kaavoituksen helpoittamisesta ja kaavavalitusten rajoittamisesta vaihtoehtoina tuulivoiman lisärakentamisen helpottamiseksi?
Iiro Jantunen (30.1.2007 14.16)
Muuten, Jyrki. Yksi tärkeimmistä asioista kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi olisi joukko- ja kevyen liikenteen kehittäminen. Tätä mieltä käsittääkseni Vihreätkin ovat.
Millä tavalla tämä tulee heijastumaan Vihreiden toimintaan
1) Pietari Kalmin joukkoliikennekadun rakentamiseksi, jotta mm. tiedelinja pääsisi kulkemaan edes jotakuinkin suoraa reittiä Pasilasta Kumpulaan?
2) Laajasalon sillan rakentamiseksi? Tunnelivaihtoehtohan käytännössä estää kevyen liikenteen, puhuttiin siitä mitä tahansa.
3) Uusien rautatielinjojen kaavoittamiseksi ja rakentamiseksi, mm. Sipoo-Porvoo-Kotka.
Kaikissa näissä on paikallisilla asukas- ja luontoyhdistyksillä yleensä voimakkaan negatiivinen kanta, mikä hidastaa merkittävästi päätöksentekoa.
PS: Nykyisen rataverkon ylläpitämiseen ja mielellään korjaamiseen edes viidentoista vuoden takaiseen kuntoon pitäisi satsata, mutta siitä lienemme kaikki (paitsi kirstunvartijat) samaa mieltä.
1) En kaivele tähän tarkempia laskelmia, mutta tiesithän, että Vattenfal suunnittelee Ruotsiin tuulivoimapuistoa, joka vastaa molempien Loviisan reaktoreiden tuotantoa.
2) Ydinvoima ei myöskään vastaa yksinään energian kulutuksen vaihteluihin. Se vaan on niin, että kun törkeän kallis voimala on bygattu, niin sitä käytetään koko ajan täydellä teholla.
Petri Suninmäki (30.1.2007 16.25)
Petri Suninmäelle: Kiinnostaisi yhä tietää, miten monta voimalaa tämä puisto tarvitsee. Huipputeho on tässä huomattavasti eri asia kuin vuotuinen keskiteho, vaikka edellisestä melkein aina mainonnassa puhutaankin.
Ydinvoimala toki tuottaa pääsääntöisesti vakiotehoa. Tämä on eri asia kuin tuulivoiman energiantuotanto, joka vaihtelee säätilan mukaan. Kun voimala on rakennettu, voi luottaa siihen, että korjaus- ja vikatilanteita lukuunottamatta laitos tuottaa siltä odotetun energian koko ajan - Suomessa pitkälti yli 90% ajasta. Huoltotoimenpiteet toki tehdään pienimmän kulutuksen aikana.
Energiaa tarvitaan kaikkein eniten pakkasilla. Juuri silloin ei tuulivoimaa saa.
No, onneksi riippumatta näistä puheista kuudes ydinvoimala tulee saamaan lupansa. Ranska muuten näkyy aloittavan taas uuden ydinvoimalan rakentamisen, taas.
PS: Saksa muuten sai viimein päätettyä järjettömästi tuettujen kivihiilikaivostensa sulkemisesta 2018 mennessä. Viimeinkin. Tuokin aikataulu on vain aivan liian pitkä. Luopuisivat nyt samalla kivihiilienergiastakin.
Iiro Jantunen (30.1.2007 16.49)
Iiro: Shellistä saa polttoöljyä jota voi polttaa jos ei tuule.
Ari Heikkinen (30.1.2007 21.07)
Ari Heikkinen: Se öljyn polttaminen vasta ympäristöystävällistä onkin - sopii varmaan Shellille, kylläkin.
Iiro Jantunen (31.1.2007 15.04)
Iiro, olen itse astetta myönteisempi kuin vaikka Kasvi ydinvoimaa kohtaa, mutta pitkältä samoin varauksin. En ymmärrä sitä että vastustat tuulivoimaa säätövoiman tarpeella ikäänkuin tämä ei olisi ydinvoimalassa ongelma. Miten sen ydivoimalan kapasiteettia lisätään pakkasella? Joka tapauksessa kuten Ollilakin totesi, pitkällä tähtäimellä ainoa millä on merkitystä on energiatehokkuus.
Kumpula - Pasila välistä sen verran, että ilmeisesti ollaan kallistumassa ratikkaan satamaradan paikalla joka liitty seiskan linjaan Mäkelänkadun jälkeen. Kts. http://www.hel2.fi/ksv/hela/Kaupunkisuun nittelulautakunta/Esityslistat/060090046 .htm#P617_33613 Itse pidän ajatuksesta, selkeä ja nopea raideyhteys jota voidaan jatkaa edelleen Kalasataman metroasemalle. En tiedä onko Helsingin Vihreillä tässä mitään intohimoja suuntaan tai toiseen, Kasvi on joka tapauksessa Espoon valtuustossa.
Teemu Pyyluoma (1.2.2007 17.59)
Teemu Pyyluomalle:
Ydinvoiman kapasiteetti ei kasva kulutuksen kasvaessa, mutta pysyy edes samana - toisin kuin tuulivoiman, jonka kapasiteetti vaihtelee täysin epäsynkronisesti kulutuksen kanssa. Siksi tuulivoiman säätötarve on huomattavan suuri, käytännössä koko tuulivoimakapasiteetin kokoinen. Ydinvoima (ja fossiilinen) tarvitsee varakapasiteettia vain huoltokatkojen aikana - jotka synkronisoidaan tehonkulutuksen minimien kanssa.
Tuulivoiman ongelma on myös valtava rakennusmäärä suhteessa tuotettuun energiaan. Maisema ym. haitat ovat siten satoja kertoja suuremmat kuin esim. ydinvoimalla.
Ihmettelen lähinnä tärkeysjärjestystä. Ei Saksakaan päättänyt vihreiden hallituksessa ollessa luopua hiilikaivostukiaisistaan, mutta ydinvoimasta kyllä. Ilmastonmuutoksen uhan edessä marssijärjestyksen olisi tullut olla päinvastainen.
Kumpulasta seuraavaa. Ratikka ei auta tiedelinjaa, ellei se ulotu Tapiolasta Viikkiin. Muuten joudutaan yhä jatkamaan bussilinjalla. Joka tapauksessa Kumpulan asukasyhdistys vastustaa jyrkästi oikotietä edes joukkoliikennekäyttöön. Mikä on Helsingin vihreiden kanta, on jäänyt hyvin epäselväksi.
Iiro Jantunen (2.2.2007 11.20)
Iiro, tarkoitan sitä että ydinvoimalla ei tuoteta säätövoimaa, ja viidennen jälkeen fossiilisten käyttö on nimenomaan sen ja kaukolämmön yhteistuotantoa. Jonka ainoa realistinen korvike on biopolttoaineet ja tehokkaammat lämmitysjärjestelmät. Eli ydinvoima täyttää ihan sama perusvoima-aukkoa kuin tuulivoimakin. Nielisin paremmin kuudennen ydinvoimalan, jos sen kannattajat osaisivat ihan tarkalleen kertoa mitkä kivihiilivoimalat voidaan ajaa sen avulla alas...
Teemu Pyyluoma (2.2.2007 14.51)
Teemu: mitä muuten tarkoitat tehokkaammilla lämmitysjärjestelmillä? Esim. kaukolämpöä tehokkaampaa tuskin on mahdollista edes toteuttaa ja sähkölämmitykselläkin suunnilleen kaikki käytetty energia säteilee lämpönä huoneistoon.
Oman näkemykseni mukaan tehokkuuden parantaminen vaatisi parempia rakennuksia, eli purettaisiin entiset ja rakennettaisiin uudet, mikä ei vaikuta kovinkaan realistiselle idealle.
Lisäksi, jos biopolttoaineena pidetään pellettejä, pitäisi energiankulutus olla 1/200 nykyisestä jotta tuotetut pelletit riittäisivät ja pakkasilla tarvittaisiin silti varavoimaa (jota mm. Shell myy).
Ari Heikkinen (4.2.2007 20.00)
Teemu: Tuulivoima ei todellakaan ole perusvoimaa. Perusvoima on sellaista energiantuotantoa, joka pysyy suurin piirtein vakiona vuoden ympäri. Säätövoimaa ei nykyinen ydinvoima ole, eikä tuulivoima koskaan.
Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannolle ydinvoimalla ei sinänsä ole mitään muuta estettä kuin että sitä ei ole vielä tehty. Suunnitelmia on kyllä ollut.
Kannattaa muistaa, että sähkö ei ole ainoa energiansiirtomuoto. Jos ja kun korvaamme nykyisen polttoaineisiin perustuvan liikenteen pääasiassa sähköllä/vedyllä, täytyy tämä sähkö/vety tuottaa jossain - nykyisten satojen tuhansien bensa/dieselkoneiden sijasta. Tämä vaatii uutta energiantuotantoa, joka korvaa vanhaa.
Ari: Lämpöpumppu on kyllä suoraa sähkölämmitystä tehokkaampi lämmitystapa, hyötysuhde kun on pitkälti yli 100%. Sen sijaan onko hyötysuhde niin hyvä, että hakkaisi kokonaisuudessaan kaukolämmön, riippuu tapauksesta (sähköntuotannon häviöistä). Kaukolämpö ja lämpöpumput ovat toisiaan täydentäviä. Siellä, minne ei kaukolämpöä kannata rakentaa, on lämpöpumpussa järkeä.
Iiro Jantunen (5.2.2007 13.52)
Vihreät voisivat harrastaa reilua peliä kanssa.
HS: "Vihreät syyttävät Lipposta puhemiehen aseman väärinkäytöstä"
Lipponen on tehnyt tärkeää työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, missä vihreistä ei ole, eikä ole ollut, apua. Missä on reilu peli vihreillä?
Iiro Jantunen (5.2.2007 14.34)
Katsokaapa muuten seuraava linkki:
http://www.stat.fi/til/ehkh/2 006/03/ehkh_2006_03_2006-12-20_tau_003.x ls
Jos ymmärsin ko. taulukon oikein, sähkön tuonnista 62% tuotiin Venäjältä tammi-syyskuussa 2006 ja tämä Venäjältä tuotu sähkö oli tuotettu likimäärin seuraavasti:
- raakaöljy 6 miljoonaa tonnia
- maakaasu 3 miljoona kuutiota
- kivihiili 2 miljoonaa tonnia
- keski-tisleet 1 miljoonaa tonnia
- muut öljyt 368 tuhatta tonnia
- metanoli 346 tuhatta tonnia
Jossa Heinäluoma on kommentoinut mm. (vuodelta 2002):
"Vihreät ovat ryhmittyneet uuden ydinvoimalan vastaisen liikkeen kärkeen. Keskustelussa on tullut selväksi, mitä he eivät kannata. Epäselväksi on kuitenkin jäänyt, mikä on vihreä energiavaihtoehto. Miten sähköntuotanto hoidetaan vihreiden mallissa? Missä viipyy vihreiden lupaama oma vaihtoehto, kun yksi puhuu pelkän kalliin Venäjän kaasun puolesta, toinen uskoo Suomessa tuulevan viikot ja vuodet läpeensä ja kolmas hoitaisi sähköntuotantoa ruokohelpin viljelyllä, Heinäluoma painotti."
Itse kysyisin samaa. Lisäksi:
"Todellisuudessa vihreäksi energiavaihtoehdoksi näyttää jäävän sähkön tuonti Venäjältä ja ympäristövastuun siirtäminen venäläisille. Koko maapallon mitassa nojautuminen Venäjällä tuotettuun energiaan on hyvin vähän vihertävä ja hyvin vähän vastuullinen vaihtoehto meille suomalaisille. Vihreät ovat tehneet ansiokasta työtä ympäristön hyväksi, mutta heidän varaansa ei voida ripustaa Suomen energiahuoltoa. Kylmässä Pohjolassa sijaitsevalle, luonnonvaroiltaan niukalle kansakunnalle kohtuuhintaisen sähkön häiriötön saanti on ratkaisevan tärkeätä. Muutoin voi kylmä yllättää, sillä Suomi ei lämpene setelien poltolla eikä ruokohelpillä myöskään tulevina vuosina."
Vaikka en olekkaan Heinäluoman kanssa kaikesta samaa mieltä, olen kuitenkin tässä energia-asiassa samoilla linjoilla.
Ari Heikkinen (5.2.2007 23.43)
Vielä kaikille ydinvoiman periaatteesta dissaajille, kts. rakenteilla olevan Olkiluoto3:n tekniset tiedot:
Jo sta selviää, että ko. voimalan lämpöteho tulee olemaan 4300 MW, josta saadaan nettona sähköksi 1600 MW, eli noin 13 TWh vuodessa.
Näyttäisi siltä, että jo pelkästään tämä yksi voimala riittäisi kattamaan reilusti koko venäjältä tuodun sähkömäärän, jos se on edellisen taulukon mukaan noin 10 TWh vuositasolla.
Siinä olen vihreiden kanssa samaa mieltä, että jos tuosta 4300 MW:stä hyödynnetään vain 1600 MW ja lopuilla lämmitetään läheistä järveä, tämä on kyllä todellista energian (ja polttoaineen) tuhlausta.
Myös lovisaan ja olkiluodon voimaloista hyödynnetään käsittääkseni vain 33%, joka on myös polttoaineen tuhlausta.
Tässä olisi ihan asiallista kritiikin paikkaakin, jos näin todella tulee olemaan, mutta pelkästään periaatteesta ydinvoiman kokonaan dissaamista en edelleenkään pysty käsittämään.
Ari Heikkinen (6.2.2007 21.00)
Ydinenergia ja säätövoiman tarve: Keskustelussa esitetyt pointit siitä että ydinreaktori on huono energiantuotantoväline säätövoiman tuotantoon ovat valideja mutta lähestyvät asiaa vain yksipuolisesta suunnasta. Miksi säädön pitäisi tapahtua tuotannossa eikä esimerkiksi kulutuksessa.
Jos ajatellaan energiankulutuksen ongelmakenttää niin sieltä löytyy ainakinn 3 kategoriaa: lämpö, sähkö ja logistiikka jotka kaikki tarvitsevat Suomen kokoisessa maassa energiaa ja kaikkien päästöjä tulisi rajoittaa.
Mikä estäisi rakentamasta ydinenergiaa toimimaan vakiokapasiteetilla ja sillä mitoituksella että normaalilla kulutuksella 3/4 sähköstä menisi valtakunnanverkkoon ja yhdellä neljänneksellä tuotettaisiin vetyä liikenteen polttoaineeksi jolloin kylmien talviviikkojen aikana vedyntuotannon osuutta voitaisiin väliaikaisesti ajaa säätönä alas ja kuluneen viikon kulutushuippujen tapaisten piikkikuormien aikana varastoon tuotettua vetyä voitaisiin polttaa polttokennoprosesissa vedeksi ja tuottaa siten lisäsähköä verkkoon.
Kesäkaudella taas lisää säätöä tulisi ajoitetuista huoltoseisakeista.
