Kaunopuheista liirumlaarumia yms.

Elokuvaohjaaja, vihreä vieruskaveri Espoon kaupunginvaltuustossa, Kaisa Rastimo on käynnistänyt blogituksillaan ja kommenteillaan myrskyn netissä, enkä nyt tarkoita Rastimon viimeisintä elokuvaa.

Rastimo on aivan oikeassa siinä, että tietoyhteiskunnan rakentaminen ei ole minkään ihmisryhmän yksinoikeus, ei ICT-asiantuntijoiden, ei viranomaisten eikä myöskään elokuvaohjaajien. Teknologian kehitys on kuitenkin peruuttamattomalla tavalla muuttamassa niitä reunaehtoja, jotka määrittävät sen mikä tulevaisuuden yhteiskunnassa on mahdollista ja mikä ei. Lawrence Lessigiä jälleen kerran lainatakseni: Code is law.

Rastimon ilkkumilla ”nörteillä” on usein käsitys siitä, mitä IC-teknologian kehitys käytännössä tarkoittaa. Nimenomaan ”nörtit” yrittivät varoittaa, mitä riskejä esimerkiksi surullisenkuuluisaan lapsipornon suodatuslistaan liittyy, ja olivat valitettavasti oikeassa: Sulkulistan ansiosta lapsipornon löytäminen on nyt entistä helpompaa, eikä lapsipornoa tuotettaessa hyväksikäytettyjen lasten asema parantunut lainkaan.

Tässä murroksessa meidän on oltava hyvin tietoisia siitä, minkä arvojen varaan me tietoyhteiskuntaa rakennamme, ja miten me ne arvot turvaamme. Itselleni kansalaisoikeudet eivät ole ”kaunopuheista liirumlaarumia yms.”, kuten Rastimo väittää, vaan arvomaailmani kulmakivi, jonka nimissä olen valmis tinkimään monista muista asioista. Jos esimerkiksi tekijänoikeuksien aukoton turvaaminen heikentäisi ihmisten yksityisyyden suojaa, tinkisin ennemmin tekijänoikeuksista kuin yksityisyydestä. Kotietsintälupakin myönnetään vain vakavien rikosten yhteydessä.

Kaisa Rastimo oli järkyttynyt Myrsky-elokuvansa löydyttyä piraattisivustolta (ilmeisesti kyseessä oli itse asiassa pfishing- eikä piraattisivusto). Itselleni vastaava järkytys oli oman blogini päätyminen Vantaan kouluihin lasten suojelemiseksi hankitun suodatusjärjestelmän sulkulistalle. Syynä oli ajoituksesta päätellen se, että olin kritisoinut suodatusjärjestelmiä. Sitä on kuitenkin varmuudella mahdotonta tietää, koska suodatusperusteet ovat järjestelmän toimittaneen yrityksen liikesalaisuus.

Yksityisyyden ohella ilmaisun vapaus on minulle keskeinen kansalaisoikeus myös tietoyhteiskunnassa. Sen luulisi olevan myös elokuvaohjaajalle loukkaamaton perusarvo.

Loppuun asti kannattaa ajatella etenkin silloin, kun ehdottaa valvontavelvoitteiden määräämistä kaupallisille yrityksille, teleoperaattoreille ja mediayhtiöille. On suuri riski antaa asiassa osallisille yrityksille sellaisia valtuuksia ja velvollisuuksia, jotka oikeusvaltiossa kuuluvat viranomaisille. Missä on kansalaisen oikeusturva, kun operaattori katkaisee yhteyden väärin perustein? Loppuun asti vietynä tuloksena on korporatiivinen poliisivaltio, jossa valta on suuryrityksillä ja etujärjestöillä.

Teknologian kehitys pakottaa monessa tilanteessa punnitsemaan kansalaisoikeuksia myös vastakkain. Esimerkiksi yksityisyyden suojan ja ilmaisun vapauden välillä on tunnetusti jännite, joka kipuilee aika ajoin, viimeisimpänä esimerkkinä Googlen Street View. Kumpi on tärkeämpi, Googlen ilmaisun vapaus vai pihallaan aurinkoa ottavan kansalaisen yksityisyys?

Näitä kysymyksiä pohtimaan vihreä liitto on jo vuonna 2004 perustanut tietoyhteiskuntapoliittisen työryhmän, johon myös Kaisa Rastimo viime syksynä haki ja hyväksyttiin jäseneksi. On tärkeää, että tietoyhteiskuntakehitystä tarkastellaan useista eri näkökulmista, mutta se edellyttää sitä, että eri näkökulmien edustajat ovat valmiita paitsi kertomaan oman näkemyksensä, myös kunnioittamaan ja kuuntelemaan muiden näkökulmien edustajia.

Jos me jatkamme toistemme ohi huutamista, me olemme pian tilanteessa, jossa (mm.) mediatalouden murros tapahtuu revoluution kautta, vanhat rakenteet romahtavat ja tilalle syntyy raunioista jotain uutta. Se veisi kuitenkin vuosia, eikä se olisi kenenkään etu, ei tekijöiden, ei kuluttajien eikä mediayhtiöiden osakkeenomistajien.

Ennakkoasenteisiin ei kannata hirttäytyä, eikä ainakaan leimata kanssaan eri mieltä olevia ihmisiä julkisuudessa sukupuolen, iän tai ulkonäön perusteella tai nimitellä heitä ”nettihihhuleiksi”. Se ei ole edes poliittisesti kovin viisasta, sillä se vain vähentää oman sanoman uskottavuutta ja lisää Piraattipuolueen kannatusta.