Suoraan sisältöön

Linkki­vinkki:

Kaikkien aikojen huonoim­mat levynkan­net TOP 10.

Hae sivuilta

Pulp CMS/Twinkle Oy Palvelun ulkoasu: Äkkimakee Design
på svenskain Englishklingon
Blog
« edellinen 30.05.2008 seuraava »

Tietokone lainsäätäjänä

Olen usein Lawrence Lessigiä mukaillen todennut, että koodi on lakia vahvempi. Uuden teknologian kyllästämässä yhteiskunnassa teknologia, koodi, määrittelee, mitä ihmiset voivat ja eivät voi tehdä, mutta laki määrittelee vain sen, mitä saa, pitää ja ei saa tehdä.

Mutta sitä minäkään en ole aiemmin tajunnut, että koodi voi myös _säätää_ lakeja. Näin on käymässä apurahan saajien sosiaaliturvauudistuksessa.

Monet tutkijat ja taiteilijat elävät pitkiä aikoja apurahojen varassa, mutta ne eivät kerrytä sosiaaliturvaa. Nyt tähän epäkohtaan on tarkoitus tulla muutos, mutta lyhyiden, alle neljän kuukauden apurahojen saajat ovat jäämässä uudistuksen ulkopuolelle. Syy tähän on mielenkiintoinen, alle neljän kuukauden apurahojen huomioiminen vaatisi tietokoneohjelmien uusimista.

Apurahan saajien sosiaaliturva on tarkoitus toteuttaa samalla tavalla eli samalla tietojärjestelmällä kuin maatalousyrittäjien sosiaaliturvajärjestelmä Myel. Ja kyseinen ohjelmisto ei tunnista alle neljän kuukauden mittaista työjaksoa. Siksi alle neljän kuukauden apurahoja ei näillä näkymin aiota ottaa järjestelmän piiriin lainkaan.

Eihän tämä näin saa, voi mennä, eihän, että joku vanha tietokoneohjelma määrää, miten lakia säädetään.

 Vastaavaa on toki koettu aiemminkin, esimerkiksi ajoneuvoverot laskevassa Ajoneuvohallintokeskuksessa (AKE). Aina kun ajoneuvoverojen laskentaperusteita muutetaan, alkaa AKE:ssa kiihkeä ohjelmistojen uusiminen. Ajoneuvoverolakien voimaantulosta säädettäessä onkin aina muistettava kysyä AKE:sta kuinka monta kuukautta tietojärjestelmien muutostyöt vaativat.

Se miksi Myel-ohjelmiston muuttaminen on niin vaikeaa ellei mahdotonta, on mielenkiintoinen kysymys. Tämä ei liene ensimmäinen kerta, kun sosiaaliturvalainsäädäntöä muutetaan. Siksi näitä lakeja toimeenpanevia ohjelmistoja tilattaessa laskentaperusteiden muunneltavuuden on oltava yksi määrittelytyön lähtökohdista.

PS: Heh, viimeksi kirjoitin koneista, jotka rikkovat lakia, nyt ohjelmista, jotka säätävät ja toimeenpanevat lakeja.

___

CC - Creative Commons Nimeä & Ei muutoksia & Epäkaupallinen.

» Kommentoi   » Lue kommentteja (yht. 6 kpl)

toukokuu 2008

» 22.05.2008 Vaalirahakatrilli
» 20.05.2008 Me teemme sen itse
» 10.05.2008 Tukholman helteitä
» 06.05.2008 Aina myöhässä

Kommentit

    » Lisää kommentti
Aivan mainio peruste tuo "softaongelma".
Jos tuo perusteluna hyväksyttäisiin,
niin olisi se vastaus rukouksiin ainakin
todella kirjavan arkkitehtuurin
terveydenhuoltojärjestelmissä. HUssissa
kuolataan jo etukäteen.

"Valitettavasti
potilastietojarjestelmamme ei tue
skandimerkkeja taalla
paakaupunkiseudulla, herra Kaariainen.
Menkaa Iisalmeen hoidattamaan itseanne."

MKH (30.5.2008 15.12)
No eihän tuollaiset päätökset ole
lainkaan ihmeellisiä säätytalossa, johon
valitaan talousrikollisten kätyreitä,
entisiä doupattuja urheilijoita ym.
jengiä, joka ei tajua hevonpaskaakaan
tietoteknisistä asioista. Silloin ne
kyllä luulevat tajuavansa, kun
Microsoftin tms. edustajat käyvät
säätytalolla huutamassa naama punaisena,
että näin tämä menee, näin se pitää
tehdä, rahat meille, kickbackiä teille.
Henri Turunen (30.5.2008 19.22)
Jospa vaan julkishallinnolla ei vaan
yksinkertaisesti ole enää varaa, halua,
tai aikaa ostaa TietoEnatorilta enää
mitään?
Muita, halvempia ja pätevämpiä,
softatalojahan ei saa käyttää, se ei
olisi Oikein (tm).

Millaisella spagettikoodilla AKEn
järjestelmät oikein on totetutettu, jos
jokainen muutos vaatii suuria
softamuutoksia? Olisiko syytä lisätä
yksi abstraktiokerros lisää ja
mahdollistaa skriptaus, jotta muutokset
saadaan pudotettua konfiguraatiotasolle?
Jeps (31.5.2008 15.39)
Ei softafirman kannata tehdä mukautuvaa
softaa, jos sitä ei erikseen vaadita.
Voidaan myydä periaatteessa sama tuote
asiakkaalle uudestaan. Jos asiakas ei
älyä nostaa asiasta melua, niin näihän
siinä käy joka kerta.
Sam (2.6.2008 23.35)
Hmm.

Olen yrittänyt takoa tätä ihmisille,
mutta kukaan ei tunnu ottavan vakavasti.
Siis se, että julkisella puolella
pitäisi siirtyä avoimeen softaan
kaikkialla missä se on mahdollista. Ja
en tarkoita nyt sitä, että joku pitää
"mahdottomana", että vaihdetaan
järjestelmiä, koska niiden uusien
opettelu on niin vaikeaa.

Voisi nyt ehkä ensi alkuun lähteä siitä,
että julkisella puolella ei saisi
käyttää tiedostoformaatteja, jotka eivät
ole avointen ohjelmistojen kanssa
yhteensopivia. Mutta kun ei.

Ja miten tämä liittyy asiaan? Jyrki
tietänee ja osannee perustelut löytää.

Kannattaa myös muistaa, että kaikki
softaviat ovat valmistuvikoja. Kaikkien
muiden kuluttajatuotteiden kohdalla
valmistaja on vastuussa selkeistä
valmistusvioista. Meidät on
ehdollistettu kuvittelemaan, että softa
on jotenkin erilaista. Ja että se on
ihan normaalia, että ohjelmat
kaatuvat.
Tiedemies (3.6.2008 15.11)
Siihen muutokseen tarvittaisiin a)
firmoja jotka tarjoavat avoimen softan
ratkaisuja tarjottuihin ongelmiin b)
avointa kilpailutusta valtion
tietotekniikkaprojekteista c) vähemmän
Tietoenatorin konsultteja jäseninä ties
missä valtion työryhmissä joissa näitä
tarpeita laitetaan alulle
Tietotyöläinen (11.7.2008 16.58)