KASVI.ORG

Et�kahvitauko

Fri, 17 May 2013 11:29:00 +0300

17.5. Miss� on et�ty�paikan kahvihuone, jossa kuulee viimeisimm�t juorut?Et�ty� on j��nyt tietoyhteiskunnan lunastamattomaksi lupaukseksi. 1980-luvulta l�htien jokaisessa itse��n kunnioittavassa tulevaisuusselonteossa on ennakoitu ty�matkaliikenteen ja toimitilakulujen v�henev�n, koska yh� suurempi osa t�ist� tehd��n kotona tai korttelikonttorissa. Ei ihme, ett� liikenne ruuhkautuu. Miksi investoida teihin, kun ty�matkaliikenne kerran v�henee?

Vaan kuinkas sitten k�vik��n? Nyt nekin ty�nantajat, jotka ovat aktiivisesti patistelleet ty�ntekij�it� et�t�ihin, ovat alkaneet ep�r�id�. Tunnetuimpana Yahoo, joka kutsui kaikki et�ty�l�isens� takaisin konttorille.

Mit��n teknist� estett� et�ty�n yleistymiselle ei ole. Monilla meist� on jo k�yt�ss� ty�nantajan kustantamat et�ty�v�lineet, l�pp�rit, mokkulat ja �lypuhelimet. Niill� jatketaan ty�p�iv�� illalla kotona, kun toimistolla ei ehdi hoitaa s�hk�posteja eik� kirjoittaa muistioita.

Et�t�ist� tulikin ty�nantajille tapa teett�� palkatonta ylity�t�.

On henkil�st� et�t�iss� tai ei, toimitilojen k�ytt�aste on hyvin alhainen. T�it� tehd��n ty�paikan ja kodin lis�ksi asiakkaiden tiloissa ja matkalla paikasta toiseen. Jos tuotantolinja py�risi vain pari kolme tuntia p�iv�ss�, tehdas menisi nopeasti konkurssiin. Sen sijaan kalliiden lasipalatsien ty�huoneet kumisevat tyhjin� suurimman osan p�iv�st�.

Tekniikan asemesta et�ty�n yleistymist� jarruttavat vanhentuneet tottumukset ja s��d�kset. Ty�aikaseurantaan ei kannata kirjoittaa tehneens� t�it� m�kill� sunnuntaiaamuna tai lentokent�ll� kello kolme y�ll�, koska se ei sovi ty�ehtosopimuksen eik� ty�aikalain pyk�liin. Viimeist��n ty�terveystarkastaja puuttuu asiaan ja antaa ty�nantajalle sakot.

Ty�nantaja on vastuussa ty�aikojen pysymisest� lakien ja sopimusten raameissa. Ty�nantaja on vastuussa my�s et�ty�l�isen ty�terveydest� ja –turvallisuudesta. Ty�nantajalla ei ole velvollisuutta ostaa et�ty�l�iselle kotiin ty�tuolia, mutta ty�nantaja on silti vastuussa et�ty�l�isen keitti�n p�yd�n ��ress� kipeytt�m�st� sel�st�.

Jotta rajanveto olisi oikein hankalaa, et�ty�l�isen ei kannata teloa itse��n ruoka- tai kahvitauolla, koska niit� ei ty�nantajan vakuutus korvaa, toisin kuin ty�paikalla. Mutta kuka on vastuussa, kun jalka katkeaa ty�ntekij�n vastatessa ty�puheluun tai lukiessa ty�s�hk�posteja ty�ajan ulkopuolella?

Ja ty�nantajan ja asiakkaiden tiedot ovat kotona ja hotellissa tietysti yht� hyv�ss� suojassa kuin ty�paikalla.

Kaikista n�ist� olisi hyv� sopia etuk�teen, ettei tarvitse riidell� juristien v�lityksell�.

Et�ty�n suurin haaste on kuitenkin sosiaalinen. Yahoon kokemukset opettavat, ett� my�s et�ty� vaatii johtamista, ja hyv� johtaminen edellytt�� esimiehen ja ty�ntekij�n v�list� vuorovaikutusta. Et�ty�n tekij�� ei saa unohtaa yksin kotiinsa!

Pelkk� esimiehen kanssa ch�tt�ily ei kuitenkaan riit�. Johdon vaikein teht�v� on et�ty�l�isten integrointi toimivaksi ty�yhteis�ksi.

Perinteisi� h�kkikanaloita on muutettu avokonttoreiksi, jotta tieto kulkisi paremmin, mutta miten tieto saadaan kulkemaan et�ty�yhteis�ss�? Miss� on et�ty�paikan kahvihuone, jossa kuulee viimeisimm�t juorut?

Jyrki J.J. Kasvi

Avoin data ei yksin riit�

Tue, 23 Apr 2013 15:56:00 +0300

23.4. Datansa avaavalle viranomaiselle ei voida asettaa sen oman toiminnan tarpeet ylitt�vi� velvoitteita.� Ministeri�t ja kunnat ovat viime kuukausina kilvan avanneet tietojaan yleiseen k�ytt��n. Maanmittauslaitos oli kev��ll� 2012 edell�k�vij� avatessaan paikkatietonsa, sen j�lkeen p��kaupunkiseudun kuntien Helsinki Region Infoshare on n�ytt�nyt mallia Suomen kunnille, ja Ilmatieteen laitos avaa omat aineistonsa t�n� vuonna.

Aiemmin maksuperustelaki velvoitti viranomaiset perim��n maksuja tietojensa k�ytt�jilt�, mik� usein esti niiden hy�dynt�misen. Oppilaitoksilla, tutkijoilla ja pk-yrityksill� ei yksinkertaisesti ollut resursseja edes tietojen luovutusehdoista neuvottelemiseen saati tietojen k�yt�st� maksamiseen.�

Julkisen datan avaaminen on edennyt nopeasti valtioneuvoston tehty� kev��ll� 2011 periaatep��t�ksen julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenk�yt�n edist�misest�.

Tietoja hy�dynt�v�t yritykset eiv�t kuitenkaan ole pysyneet viranomaisten tahdissa.

Yritysten asemesta viranomaisten avaamiin tietoihin ovat tarttuneet omatoimiset kehitt�j�t. Avointa dataa hy�dynt�vi� sovelluksia palkitsevan Apps4Finland-kilpailun osallistujien m��r� ja laatu ovat moninkertaistuneet parissa vuodessa.

Yritykset ovat hidasliikkeisempi� kuin ideoitaan omaksi ilokseen kokeilevat n�rtit. Yritykset, kunnat ja ministeri�t voisivat ottaa kehitt�jilt� oppia toimivien s�hk�isten palveluiden kehitt�misess�. Erityisesti julkisia s�hk�isi� palveluita kehitt�v�n SADe-ohjelman vet�jien kannattaisi haastatella esimerkiksi Duunitorin, Parkkinapin ja BlindSquaren devaajia.

# # # Yritykset ovat toki kiinnostuneita avoimesta datasta, mutta pelkk� datan avoimuus ei v�ltt�m�tt� yksin riit� kaupallisen palvelun perustaksi. Avoimuuden lis�ksi datan on oltava saatavaa ja luotettavaa.

Datansa avaavalle viranomaiselle ei voida asettaa oman toiminnan tarpeet ylitt�vi� velvoitteita. Jos datansa avaavalle viranomaiselle riitt�� datan saatavuus 8/5 99,9 %, dataa hy�dynt�v�n palvelun kehitt�j� ei voi luvata asiakkailleen palvelun olevan k�ytett�viss� 24/7 99,99 %.

Viranomaista ei voida my�sk��n velvoittaa rakentamaan sellaista tietoliikennekapasiteettia, jota se ei itse tarvitse. Avattua dataa hy�dynt�v� palvelu ei saa kuormittaa viranomaisen tietoliikenneyhteyksi� niin paljon, ett� sen oma toiminta h�iriintyy.

K�yt�nn�ss� avointa dataa hy�dynt�v�n kaupallisen palvelun kehitt�j� voi joutua kopioimaan tarvitsemansa datan omaan tietoj�rjestelm��ns�, jonka toimintavarmuudesta se on itse vastuussa.

Palvelun k�ytt�j�t voivat haluta my�s varmuuden k�ytett�v�n datan alkuper�st�. Palvelun tarjoajan on varmennettava, ett� palvelu perustuu ehe��n, ajantasaiseen ja manipuloimattomaan tietoon.

Esimerkiksi asunnonostajien Iso-Britanniassa k�ytt�m� ASBOrometer-�lypuhelinsovellus vaikuttaa merkitt�v�sti asuntojen neli�hintoihin. Poliisin avaamia anonymisoituja tietokantoja hy�dynt�v� ASBOrometer kertoo, kuinka paljon poliisi on antanut huomautuksia ep�sosiaalisesta k�yt�ksest� (Anti Social Behavior Order) puhelimen sijaintipaikan l�hettyvill�. ASBOrometeria k�ytt�vien asunnonostajien on voitava luottaa siihen, ett� palvelu ja sen k�ytt�m�t tiedot ovat luotettavia.

# # # Dataa avaavan viranomaisen ja sit� hy�dynt�vien yritysten v�liin tarvitaan avoimen datan kokoaja, yll�pit�j� ja varmentaja, aggregaattori. Siin� miss� kehitt�jille riitt�� datakatalogi eri viranomaisten avaamista tiedoista, yritykset tarvitsevat palvelua, jonka varaan ne voivat rakentaa oman palvelunsa.

Aggregaattoreille ei kuitenkaan pid� antaa yksinoikeutta avoimeen dataan. Silloin niist� muodostuu tulppa devaajien ja viranomaisten v�liin.

On my�s aggregaattorien edun mukaista, ett� julkisia tietovarantoja hy�dynt�vien ideoiden kokeileminen on mahdollisimman helppoa. Vain niin yhteisist� tietovaroista saadaan kaikki hy�ty irti. Vain niin aggregaattoreille syntyy uusia asiakkaita.

Jyrki J.J. Kasvi
Kirjoittaja on Tietoyhteiskunnan kehitt�miskeskus Tieken tutkimus- ja kehitysjohtaja.

Take me to your leader

Tue, 16 Apr 2013 15:05:00 +0300

16.4. S��nt�jen ja kieltojen puuttuessa kaikkea on voinut kokeilla, ja elinkelpoisimmat ideat ovat j��neet el�m��n.� ”Viek�� minut johtajanne luo!” pilakuvien avaruusoliot k�skev�t. Mutta jos avaruusoliot ottaisivat yhteytt� ihmiskuntaan internetiss�, johtajaa ei niin vain l�ytyisik��n. YK, APC, WSIS, IGF, ICANN, IANA, IETF, ITU, IPAIT ynn� muut ovat kyll� jo pitk��n yritt�neet sopia, kuka ja miten Interneti� hallitsee, mutta tuloksetta.

Kun sopua Internetin hallinnasta ei ole l�ytynyt, netti on saanut el�� ja kehitty� itsekseen, k�ytt�jien ja kehitt�jien ehdoilla. ICANN ja IETF ovat m��ritelleet vain perusstandardit ja nimiavaruudet.

Monen mielest� juuri t�m�n anarkian ansiosta Internetist� on tullut se luovuuden pes�, jota ilman emme en�� tulisi toimeen. S��nt�jen ja kieltojen puuttuessa kaikkea on voinut kokeilla, ja elinkelpoisimmat ideat ovat j��neet el�m��n.

Samalla Internetist� on tullut diktaattorien, turvallisuusviranomaisten ja tekij�noikeustalouden painajainen. Interneti� kun ei kukaan pysty aukottomasti valvomaan. Silti edes totalitaariset valtiot eiv�t Pohjois-Koreaa ja Eritreaa lukuun ottamatta ole sulkeneet kansalaisiaan kokonaan Internetin ulkopuolelle.

Mink��n maan elinkeinoel�m� ei yksinkertaisesti tule en�� toimeen ilman Internet-yhteyksi�. Siksi esimerkiksi Iran, Kiina ja Saudi-Arabia siet�v�t netti�. Toki ne tekev�t pahimpansa kontrolloidakseen kansalaistensa toimintaa Internetiss�, mutta er��n iranilaisen opiskelijan sanoin: ”Kun haluan lukea netist� jotain mit� mullahit eiv�t halua minun n�kev�n, k�yt�n kiinalaisia proxyj�. Kiinalaiset proxyt ovat parhaita.”

Eik� ihme, sill� kiinalaisten nettiaktivistien palvelimet joutuvat l�p�isem��n Kiinan hallituksen yll�pit�m�n Suuren Palomuurin ja h�m��m��n 40.000 Interneti� valvovaa kiinalaista poliisia. Siihen verrattuna Iranin nettisensuuri on pala gazia (iranilainen j�lkiruoka).

Ellei Kiina miljardien eurojen investoinneista huolimatta pysty kontrolloimaan tiedon kulkua verkossa Kiinan rajojen yli, ei siihen pysty kukaan muukaan.

Siksi Ven�j�, Kiina sek� monet arabimaat ovat vaatineet, ett� YK:n Kansainv�lisen televiestint�liiton (ITU) tulisi ottaa Internet hallintaansa. Ne ajoivat ITU:n Dubain konferenssissa kansainv�liseen telekommunikaatiosopimukseen muutoksia, jotka olisivat siirt�neet Internetin osoiteavaruuden yll�pidon ICANNilta ITU:lle ja antaneet valtioille mahdollisuuden valvoa nettiliikennett�; toki rikosten, roskapostin ja turvauhkien torjumisen nimiss�.

ITU:n Dubain konferenssi havainnollisti, miksi se ei ole sopiva elin hallinnoimaan netti�. ITU:ssa esimerkiksi internetin nimist� ja osoitteista tulisi poliittisia kysymyksi�, joista p��tett�isiin ��nest�m�ll�. Ja maailmassa on paljon enemm�n maita, jotka haluavat kontrolloida ihmisi� netiss� kuin maita, jotka haluavat suojata sananvapautta ja yksityisyytt�.

Esimerkiksi wikileaks.org, kavkazcenter.com tai thepiratebay.se olisi helppo poistaa ITU:n hallinnoimasta internetist�. Niit� ei tarvitsisi en�� sensuroida, koska niit� ei olisi edes olemassa.

Kiina, Algeria ja Iran vastustivat esityst� ihmisoikeuksien mainitsemisesta Dubain konferenssin loppuasiakirjassa, koska ihmisoikeuksille ei ole siin� ”sopivaa paikkaa”. Sen sijaan ehdotus YK:n ja valtioiden aseman vahvistamisesta internetin hallinnassa hyv�ksyttiin konferenssin loppuasiakirjaan ITU:n j�senmaiden enemmist�n ��nill�.

Loppuasiakirja ei kuitenkaan tullut voimaan, koska v�hemmist��n j��neet l�nsimaat kielt�ytyiv�t Yhdysvaltojen ja EU:n johdolla allekirjoittamasta sit�.

Internet pysyy siis entisell��n, ainakin seuraavaan internetin hallintoa pohtivaan kansainv�liseen kokoukseen asti. Kiina ja Ven�j� ovat kuitenkin ajaneet muutoksia internetin hallintoon jo vuosikymmenen ajan. Dubaissa niiden vaatimukset saivat enemm�n kannatusta kuin koskaan aiemmin. Ensi kerralla ne voivat hyvinkin onnistua.

Jyrki J.J. Kasvi
Kirjoittaja on Tietoyhteiskunnan kehitt�miskeskus TIEKEn tutkimus- ja kehitysjohtaja.

Osaatko vai luuletko vaan?

Mon, 15 Apr 2013 13:25:00 +0300

15.4. Me uskoimme omaan hypeemme.Mit� ihmett� tapahtui sille 1990-luvun tietotekniikan ihmemaalle, jota tultiin kaikkialta maailmasta ihailemaan? ’The Future Is Finnish’, otsikoi Newsweek toukokuussa 1999 julkaistun juttunsa.� Me uskoimme omaan hypeemme. Kuvittelimme suomalaisten hallitsevan tieto- ja viestint�tekniikan k�yt�n niin hyvin, ettei siit� tarvitse en�� edes v�litt��.

Esimerkiksi opettajien tietotekniikan ja perusohjelmistojen k�yt�n opetukseen on turha yritt�� hakea hankerahoitusta. Kaikkien opettajien kun oletetaan jo hallitsevan perustaidot, ja rahoitusta saa vain t�ydennyskoulutukseen.�

Ope.fi-taitoluokituksen mukaan opettajan tieto- ja viestint�tekninen perusosaaminen on koulun ja opettajan itsens� vastuulla. Mist� h�n t�m�n perusosaamisen hankkii, j�� arvoitukseksi.

Miten opettajien oletetaan opettavan jotain, mit� he eiv�t itsek��n osaa?

Suomi p�rj�� kansainv�lisiss� vertailuissa, kun lasketaan tietotekniikan m��r��, mutta tietotekniikan k�ytt�jin� me olemme j��neet pahasti muista j�lkeen. Me emme yksinkertaisesti tied�, mit� ihmett� meid�n pit�isi hienoilla vehkeill�mme tehd� ja miksi.� Itse asiassa me emme edes halua tiet��. Sama Sopranon eSearch-tutkimus, joka kertoi monen yritysjohtajan olevan tyytym�t�n ty�ntekij�iden digitaalisiin taitoihin, paljastaa vain vajaan viidenneksen yritysjohtajista kartoittaneen henkil�st�ns� tietoteknist� osaamista.

Osaamista on vaikea l�hte� parantamaan jos ei tied�, mit� ei tied�. Ty�markkinaj�rjest�jen v��nt� kolmesta koulutusp�iv�st� vaikuttaa l�hinn� huvittavalta, kun samaan aikaan rahaa ja aikaa tuhlataan sokkokoulutukseen.

Vasta sitten voidaan mietti� koulutuksen sis�lt�j� kun tiedet��n, mit� tieto- ja viestint�tekniikan osaamista ihmiset ty�ss� ja el�m�ss� tarvitsevat, ja milt� tasolta l�hdet��n liikkeelle. Oppilaitokset ja ty�nantajat tarvitsevat yhteisen mittatikun, jolla arvioida ihmisten osaamista. My�s opiskelijat ja ty�ntekij�t haluavat itse mitata omaa osaamistaan.

Ty�n ja tekniikan nopea muutos muuttaa jatkuvasti my�s ty�n ja el�m�n osaamisvaatimuksia. Osaamisen hallinta on ty�ntekij�iden ja ty�nantajien yhteinen haaste. Mit� osaamista minulla on, mit� osaamista ty�ss�ni tarvitsen, mist� min� sen osaamisen l�yd�n?

Esimerkiksi TIEKEn tulevan Osaamisen arviointi -ty�kalun avulla ihmiset ja organisaatiot voivat arvioida tieto- ja viestint�teknisi� tietojaan ja taitojaan. Verkkopohjaista ty�kalua voi k�ytt�� esimerkiksi oman osaamisensa itsearviointiin tai yrityksen ty�ntekij�iden koulutustarpeen kartoittamiseen.

Sen j�lkeen on vain l�ydett�v� tarpeisiin vastaavat koulutuskokonaisuudet sek� riitt�v�n monta oman osaamisensa halukasta jakajaa ja ammattitaitoista kouluttajaa.

Jyrki J.J. Kasvi

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehitt�miskeskus ry.

�

Ei Google nime� pahenna

Sun, 07 Apr 2013 12:34:00 +0300

Kun Kauko K�yhk�n n�k�iselle toukalle etsittiin 60-luvulla etunime�, ei vanhemmilleni tullut mieleen optimoida nime�ni hakukoneita varten. Jyrki oli silloin muotinimi, ja Huutj�rven ala-asteella meit� oli 70-luvulla nelj� Jyrki� samalla luokalla ja rivill�. Ei ihme, ett� minua kutsuttiin sekaannusten v�ltt�miseksi jo pikkupoikana Kasviksi, joskus my�s sieneksi, rehuksi ja vihannekseksi. Kasvi sen sijaan on kuin Googlea varten tehty ja viel� lyhyt. 1800-luvun lopulla Nurkkilassa asunut vapaaty�mies Karl Andersson tuskin tiesi millaisen palveluksen h�n perillisilleen teki valitessaan kutsumanimeens� Kalleen sointuvan suomenkielisen sukunimen Kasvi.

Vaikka Jyrkej� on ollut Suomessa jo yli 11.000, t�ysnimikaima Jyrki Kasvia ei maapallon runsaan seitsem�n miljardin ihmisen joukosta ainakaan Googlen mielest� l�ydy.

Minun ei siis tarvitse taistella kenenk��n kanssa k�ytt�j�tunnus jyrki.kasvi:sta tai nettiosoite www.jyrkikasvi.fi:st� tai twitter-tunnuksesta jyrkikasvi. Hakukoneesta ei egosurffaillessa tule ensimm�iseksi vastaan tukholmalainen kondomikauppias, kuten er��lle tutulle k�vi.

Tosin joitain sukulaisia ja jotain vihannestukkua voi harmittaa taannoin k�ytt��n ottamani URL-osoite www.kasvi.org. Silloin omalle nimelle kun ei viel� saanut varattua .fi-osoitetta.

Nykyvanhempien kannattaa tosiaan mietti� tarkkaan, mink� nimen lapselleen antavat. Hakukoneoptimoinnin lis�ksi kannattaa mietti� nimen merkityst� yleisimmill� maailmankielill�.

Maailma kehittyy yh� kansainv�lisemm�ksi, ja tulevaisuudessa t�it� tehd��n useilla eri kielill�. Ettei lapselle k�y niin kuin Mitsubishi Pajerolle espanjankielisiss� maissa. Jatkossa englannin rinnalle t�rkeiksi kieliksi nousevat ainakin kiina, ven�j� ja arabia.

Esimerkiksi Jyrki kirjoitetaan kiinaksi yleens� merkeill�, jotka ��ntyv�t Yuerji, eik� merkeill�, jotka ��ntyv�t Yuerqi, koska qi:n kirjoitusmerkki tarkoittaa kiinaksi ep�tavallista. Omasta mielest�ni ep�tavallinen olisi pelk�st��n imarteleva sivumerkitys, mutta kiinalaisessa kulttuurissa ei.

S�hk�� nestykseen

Wed, 03 Apr 2013 15:57:00 +0300

3.4. S�hk�ist� ��nestyst� k�ytt�viss� maissa on vaadittu ��nestyskoneisiin printtereit�, jotka tulostaisivat ��net paperille tarkistuslakentaa varten.��Aina vaalien j�lkeen Suomessa ihmetell��n samaa asiaa. Miksi Suomessa ��nestet��n vanhanaikaisesti kyn�ll� ja paperilla eik� nykyaikaisesti tietokoneella? Miksi Suomessa ei voi ��nest�� netiss� kun kerran Virossakin voi?

��nestystekniikasta riippumatta vaaleissa on t�rkeint�, ett� kaikki luottavat vaalitulokseen.�Jos merkitt�v� osa v�est�st� voi edes ep�ill�, ett� vaalitulosta on peukaloitu, vaalitulos menett�� legitimiteettins�.

Luottamus hyv�, tarkistuslaskenta paras. Kyn�ll� ja paperilla ��nestett�ess� moni ��ni on tulkinnanvarainen, ennakko��ni� katoaa tai keskusvaalilautakunta on erimielinen vaalilain tulkinnasta.

Jos vaalitulos riitautetaan, ��net joudutaan laskemaan uudestaan. Esimerkiksi Espoon uuden kaupunginvaltuuston kokoonpano varmistuu vasta kun ��ntenlaskennasta tehdyt valitukset ratkaistaan hallinto-oikeudessa.

S�hk�isess� ��nestyksess� riippumaton tarkastuslaskenta ei onnistu. On vain luotettava, ett� koko j�rjestelm� on toiminut oikein ��nen sy�tt�misest� vaalituloksen laskentaan. Siksi s�hk�ist� ��nestyst� k�ytt�viss� maissa on vaadittu ��nestyskoneisiin printtereit�, jotka tulostaisivat ��net paperille tarkistuslaskentaa varten.

Hyv� ��nestysj�rjestelm�n laadun mittari on se, kuinka suuri joukko tarvittaisiin vaalituloksen v��rent�miseen. Siksi ��nestyspaikoilla on niin paljon puolueiden nimitt�mi� vaalivirkailijoita.

Vaalivirkailijoiden yhten� alkuper�isist� teht�vist� oli toistensa vahtiminen. Suomalaiset eiv�t viime vuosisadan alkupuolella todellakaan luottaneet toisiinsa. Takana oli kymmeni� vuosia poliittista terrorismia ja verinen sis�llissota.

Silti kaikkien oli voitava luottaa vaalitulokseen. Silloin, nyt ja tulevaisuudessa. Jos jokin puolue ep�ilee vilppi�, se voi koota ��nim��r�t omilta vaalivirkailijoiltaan ja tarkistaa vaalituloksen. Vaalituloksen v��rent�miseen tarvittaisiin tuhansia ihmisi�.

S�hk�isess� ��nestyksess� vaalitulos on muutaman j�rjestelm�st� vastaavan ihmisen varassa. Lis�ksi useista s�hk�isist� ��nestysj�rjestelmist� on l�ytynyt tietoturva-aukkoja ja takaportteja, joiden kautta ulkopuoliset ovat p��sseet muuttamaan vaalitulosta.

Miten ��nest�j� voi varmistua siit�, ett� s�hk�inen ��nestysj�rjestelm� on toteutettu ja sit� k�ytet��n asianmukaisesti?

Toinen vaatimus ��nestysj�rjestelm�lle on vaalisalaisuus eli ��nen ja ��nest�j�n erottaminen toisistaan.

Vaalisalaisuuden vuoksi ��nestyst� ei voi verrata esimerkiksi pankkiasiointiin. Pankissa asioitaessa kaikesta pit�� j��d� j�lki. Kaikki tapahtumat on voitava todentaa j�lkik�teen. Sen sijaan ��nestyksess� j�lki� nimenomaan ei saa j��d�.

Miten s�hk�isen ��nestysj�rjestelm�n k�ytt�j� voi luottaa siihen, ettei h�nen antamaansa ��nt� voi yhdist�� h�neen?

Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kokeillussa ��nestysj�rjestelm�ss� s�hk�iseen vaaliuurnaan tallentui tieto siit�, miten kukin oli ��nest�nyt. Nyky-Suomessa s�hk�isen uurnan tietoja tuskin k�ytett�isiin v��rin, mutta monessa muussa maassa hallitus ei ep�r�isi tulostaa uurnasta luetteloa opposition ��nest�jist�.

Vaalisalaisuuden turvaaminen on erityisesti netti��nestyksen haaste. Esimerkiksi puoliso voi painostaa ��nest�m��n tietty� ehdokasta ja valvoa ��nestyst� olkap��n yli. Virossa ongelma on ratkaistu siten, ett� ��nest�j� voi ��nest�� monta kertaa, ja vain viimeinen ��ni lasketaan.

��nestysj�rjestelm�n on oltava niin yksinkertainen, ett� kaikki ��nest�j�t ymm�rt�v�t, miten se toimii ja miten sit� k�ytet��n. Harva esimerkiksi tiet��, miten vaalitulos muutetaan eduskunta- tai valtuustopaikoiksi D’Hondtin menetelm�ll�.

Miten tavallinen ��nest�j� voi ymm�rt�� s�hk�isen ��nestysj�rjestelm�n teknist� toteutusta ja arvioida sen luotettavuutta? Eih�n h�n p��se edes n�kem��n sen l�hdekoodia. Avoimen l�hdekoodin ��nestysj�rjestelm�t ovat maailmalla harvassa.

Jyrki J.J. Kasvi
Kirjoittaja on Tietoyhteiskunnan kehitt�miskeskus Tieken tutkimus- ja kehitysjohtaja.

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle...

Tue, 12 Mar 2013 13:26:00 +0200

Eduskunta on tunnetusti norsunluutorni, jonka asukit eiv�t hevin huomaa maailman muuttuvan ymp�rill��n. Kansanedustajan ty� on yksinkertaisesti niin kiinnostavaa, ja kalenteri niin t�ynn�, etteiv�t aika ja huomiokyky riit�.

Eduskunnan marmoripylv�iden takaa ei ole n�hty esimerkiksi sit�, ett� eduskunnan oma legitimiteetti, olemassaolon oikeutus kansalaisten silmiss�, on p��ssyt pahasti rapautumaan. Kaikki suomalaiset eiv�t en�� koe eduskunnan edustavan itse��n perustuslain 2 � 1 momentin kuvaamalla tavalla:

”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiop�iville kokoontunut eduskunta.”

Eduskunnan toimintaa ja kielt� ei ymm�rret�, eik� eduskunnalla koeta olevan valtaa vaikuttaa ihmisten el�m��n. Jos ihmisilt� kysyy, mink� uutisen he muistavat eduskunnasta, se liittyy todenn�k�isesti vaalirahoihin, seksuaaliseen h�irint��n tai farkkujen v�riin.

On helppo sanoa, ett� mielikuva on v��r� ja harhaanjohtava, mutta sen jakaa suuri osa suomalaisista.

K�yt�nn�ss� legitimiteetin katoaminen on ilmentynyt ��nestysprosentin jatkuvana laskuna. Onneksi aivan kaikki eiv�t ole viel� menett�neet uskoaan vaaleissa vaikuttamiseen, sill� turhautumista on purettu my�s j�rjestelm�� sis�lt� p�in kritisoivia Perussuomalaisia ��nest�m�ll�.

# # #

Jos eduskunta haluaa palauttaa legitimiteettins�, sen on vahvistettava kansan ja eduskunnan yhteytt�. Ihmisten on koettava, ett� eduskunta oikeasti edustaa heit�, puhuu heid�n kielt��n, k�ytt�� valtaa heille t�rkeiss� asioissa.

Aivan sokeita eduskunnassakaan ei ole oltu, perustuslakia viimeksi uudistettaessa siihen lis�ttiin 53 � 3 momentilla aivan uusi k�site, kansalaisaloite.:

”V�hint��n viidell�kymmenell�tuhannella ��nioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehd� eduskunnalle aloite lain s��t�miseksi sen mukaan kuin lailla s��det��n.”

Kansalaisaloitteella kansalaisille annettiin suora tie vaikuttaa eduskunnan asialistaan, mahdollisuus pakottaa eduskunta k�sittelem��n asioita, jotka kansalaisista merkitt�v� osa kokee t�rke�ksi. Ensimm�isten kansalaisaloite-ehdotusten suosio ja niiden her�tt�m� julkinen keskustelu kertoo, ett� Suomessa on ollut sosiaalinen tilaus suoralle vuorovaikutukselle kansalaisten ja eduskunnan v�lill�.

Vaan kuinkas sitten k�vik��n. Kun ensimm�inen 50.000 nime� ker�nnyt kansalaisaloite toimitettiin eduskunnalle, huomattiin, ettei laissa kansalaisaloitteissa sanota mit��n siit�, mit� eduskunnan pit�isi kansalaisaloitteille tehd�. Ja yll�tt�v�n moni eduskunnassa on sit� mielt�, ett� mit� v�hemm�n sen parempi.

Kansalaisaloitteen v�h�ttelij�t tuskin voisivat keksi� tehokkaampaa tapaa loppujenkin suomalaisten vieraannuttamiseksi eduskunnasta kuin haudata kansalaisaloitteet valiokuntiin. Se olisi isku m�r�ll� r�till� p�in kansalaisaloitteiden allekirjoittajien naamaa.

Ei kansalaisaloite sit� tarkoita, ett� se on pakko hyv�ksy�, mutta 50.000 kansalaisen tahdonilmaus ansaitsee tulla k�sitellyksi asianmukaisesti, ensin valiokunnassa, joka kuulee asiantuntijoita ja laatii mietinn�n, ja sitten eduskunnan t�ysistunnossa.
On se kansalaisaloite miten ”marginaalinen tai muutoin riidanalainen” tahansa.

50.000 kansalaisen mielenilmaus ei koskaan ole marginaalinen asia, eik� eduskunta voi loputtomiin v�ltell� riidanalaisia kysymyksi�. Itse asiassa vireill� olevat kansalaisaloitteet osoittavat hyvin, miten paljon n�it� riidanalaisia kysymyksi� Suomeen on kertynyt. Jo pelk�st��n t�st� syyst� kansalaisaloite on tervetullut lis� Suomen poliittiseen j�rjestelm��n.

K�yt�nn�ss� prosessi ei v�ltt�m�tt� ole n�in yksinkertainen. Hyv�ksytt�vi�kin kansalaisaloitteita voidaan joutua ty�st�m��n, jotta ne olisivat yhteensopivia muun lains��d�nn�n kanssa. Tehd��nk� n�m� muutokset eduskunnassa valiokunnan muotoilemina ja t�ysistunnon hyv�ksymin�, vai esitt��k� valiokunta t�ysistunnolle, ett� kansalaisaloite toimitetaan hallitukselle eduskunnan toimeksiantona?

Kukaan ei tied�.

Viel�.

Poliittinen vapaaehtoisty� ei kiinnosta

Tue, 19 Feb 2013 08:22:00 +0200

Helsingin hallinto-oikeuden p��t�s kumota Sipoon kunnallisvaalitulos on oire suomalaisen paikallisdemokratian kriisist�. Yhteiset asiat eli politiikka ei en�� kiinnosta suomalaisia. Puolueiden paikallisj�rjest�t potevat pahaa verenv�hyytt�, eik� yhteisist� asioista p��tt�m��n tahdo l�yty� vapaaehtoisia.

Etenkin kuntavaaleissa puolueilla on suuria vaikeuksia l�yt�� ehdokkaita listoilleen. Vain suurimmat puolueet saavat listansa t�yteen. Mutta kun puolueiden kaikki v�h�nkin aktiivisemmat j�senet on suostuteltu ehdokkaiksi, j�ljell� ei ole en�� ket��n, jonka puolueet voisivat nimet� vaalivirkailijoiksi.

Ehdokkaat ja heid�n l�hiomaisensa kun ovat esteellisi� laskemaan omia ��ni��n, kuten hallinto-oikeus totesi.

# # #

Suomen vaalij�rjestelm� on sin�ns� nerokas. Se luotiin tilanteessa, jossa suomalaiset eiv�t luottaneet toisiinsa, mutta heid�n oli silti kyett�v� luottamaan vaalitulokseen. Siksi ��nestyspaikoilla on niin paljon vaalivirkailijoita, vahtimassa toisiaan.

Suurimmat puolueet voivat halutessaan tarkistaa vaalituloksen, ker�t� omilta vaalivirkailijoilta eri ��nestyspaikoikkojen tulokset ja laskea, ettei tulosta ole peukaloitu. Vaalituloksen v��rent�miseen tarvittaisiin Suomessa tuhansien ihmisten salaliitto.

Ajatus vaalivilpist� voi tuntua Nyky-Suomessa kaukaiselta, mutta ei Suomenkaan historiassa tarvitse kauas menn�, kun poliittinen ilmapiiri oli aivan toinen. Eik� mik��n takaa, ett� nykyinen keskin�inen luottamus jatkuu ikuisesti.

Suomen vaalij�rjestelm� tarvitsee kuitenkin tuhansia vapaaehtoisia toimiakseen. Yh� harvempi on valmis uhraamaan viikonloppuja leimoja ly�den ja ��ni� laskien, vaikka siit� v�h�n maksetaankin.

# # #

Kunnallisvaaleissa valitaan valtuustoihin tuhansia valtuutettuja, ja vaalituloksen perusteella nimet��n kuntien lautakuntiin ja muihin p��t�ksentekoelimiin kymmeni�tuhansia luottamushenkil�it�.

Kokouksia riitt��. Perhe ja ty�nantaja kiitt�v�t, kun valtuutettu ei ehdi p�ivisin t�ihin eik� iltaisin kotiin. Kokouspalkkiot ovat ty�m��r��n verrattuna l�hinn� huvittavia.

Ei ihme, ett� yh� useampi sanoo kiitos mutta ei kiitos, kun heit� pyydet��n ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin. Politiikkaan ja poliitikkoihin nihke�sti suhtautuva ilmapiiri ei helpota asiaa. Kuka haluaa leimautua poliitikoksi, v�hint��nkin ep�ilytt�v�ksi ihmiseksi?

Tulevissa vaaleissa Sipoo ei ole ongelmineen yksin. Yh� useammassa kunnassa on odotettavissa vaikeuksia saada vaalilautakuntiin riitt�v�sti esteett�mi� j�seni�. Ja ilman vaalilautakuntia ei vaaleja pystyt� j�rjest�m��n.

Helmikuun arvoitus

Sat, 09 Feb 2013 12:19:00 +0200

Mit� vuoden 2010 puhemiesvaalissa oikein tapahtui? Sit� on taas kerran p�hk�ilty, kun kokoomuksen Sampsa Kataja nosti kokoomusta selv�sti edelleen hiert�v�n kysymyksen esiin ja syytti nykyist� puhemiest� Eero Hein�luomaa (sd) edelt�j�ns� Sauli Niinist�n (kok) ��nikadon masinoinnista.

Kaikissa puhemiesvaaleissa annetaan yksitt�isi� tyhji� ��ni�. Kukaan ei etene politiikassa puhemiesehdokkaaksi asti hankkimatta muutamia vihamiehi� tai -naisia. Puhemiesvaalissa, suljetussa lippu��nestyksess� n�m� vanhat kaunat on helppo purkaa ilman j�lkiseuraamuksia.

Mutta mit� tapahtui vuonna 2010, kun Sauli Niinist� sai vain 89 ��nt�? Alle puolet! Vanhoista valtios��nt�kirjoista piti erikseen tarkistaa, miten t�llaisessa tilanteessa toimitaan. Eduskunnan historiassa ei oltu 80 vuoteen koettu vastaavaa.

En voi muistella kuin omia kokemuksiani, mutta ehk� ne auttavat asettamaan teorioita uskottavuusj�rjestykseen. Eli ohessa t�ysin subjektiivista 1/200-pohdiskelua vuoden 2010 puhemiesvaalin tapahtumista.

Itse en usko Katajan teoriaan masinoidusta kampanjasta Sauli Niinist�� vastaan. Joku on toki voinut supista edustajakollegalle, ett� mit� jos v�h�n maksettaisiin kalavelkoja Niinist�lle, mutta ainakaan minua ei kukaan yritt�nyt ylipuhua mihink��n Niinist�n vastaiseen rintamaan. Kukaan ei my�sk��n vaalin j�lkeen kertonut, ett� h�nt� olisi suostuteltu ��nest�m��n Niinist�� vastaan.

Silti, jokin eduskunnassa kihisi puhemiesvaalin alla. Juorut ja spekuloinnit velloivat. Oli sellainen ilmapiiri, ett� jotain tapahtuu, ett� protesti��ni� voisi tulla tavallista enemm�n, mutta yli puolta ei mielest�ni kukaan osannut odottaa.

K�yt�v�keskustelujen perusteella moni oli ottanut itseens� Niinist�n julkiset ulostulot eduskuntaa edellisen� vuotena koetelleista sotkuista. Eduskunnassa oli totuttu k�yt�nt��n, ett� puhemies julkisuudessa puolustaa eduskuntaa ja s��st�� t�peksineiden kansanedustajien ojentamisen yksityiseen tapaamiseen. Politiikassa kaikella ja kaikilla kuvitellaan olevan jokin taka-ajatus, ja osa edustajista uskoi Niinist�n alustavan presidentinvaalikampanjaansa.

T�m� oli oman k�yt�v�supina-analyysini mukaan suurin syy protesti��nille.

Jotkut kansainv�lisi� teht�vi� hoitaneet edustajat olivat puolestaan �rtyneet matkabudjettien leikkaamisesta. Eduskunnan koettiin irtautuneen kansainv�lisest� yhteisty�st�. Kokouksissa saattoi olla Suomesta en�� yksi edustaja, kun p�yd�n vastapuolella istui kolmesta viiteen edustajaa ja virkamiehet p��lle. Ja sitten olivat tietysti ne halpishotellien vuoteissa majailleet kirput ja matalat hotellihuoneet, joiden vessoissa pisimm�t edustajat l�iv�t p��ns� kattoon.

Sen sijaan Niinist�n yleist� kulukuria, jota media ep�ili protestin varsinaiseksi syyksi, ei eduskunnan k�yt�vill� ainakaan julkisesti kehdattu moittia. Eduskunnan 100-vuotisjuhlien aikana eduskunnan rahank�ytt� oli karannut hallinnasta, ja ryhtiliike oli useimpien mielest� tervetullut.

Yksitt�iset s��st�kohteet aiheuttivat toki p��nvaivaa, esimerkiksi niinkin pieni asia kuin muistolahjoista tinkiminen. Parlamenttivierailuilla on tapana antaa is�nnille lahja, ja is�nn�t antavat vastalahjan. Etenkin aasialaisia tavattaessa lahjojen vaihdolta on mahdotonta v�ltty�, ja vastalahjan puuttuminen on suoranainen loukkaus. Itse marisin puolestani ty�v�lineist� s��st�misest�. Laskeskelin, ett� vanhentuneiden l�pp�reiden ja puhelinte kunnossapito ja odottelu veiv�t paljon s��st�j� suuremman summan.

Mutta mit� helmikuussa 2010 sitten oikein tapahtui, jos kukaan ei kerran organisoinut Sauli Niinist�n vastaista kampanjaa? Jos ��nikadon takana olisi ollut joku, h�n olisi kyll� my�s neuvonut, ket� Niinist�n asemesta pit�� nest��. Nyth�n ��net hajosivat useille nimille, ja my�s tyhji� ��ni� annettiin suuri m��r�.

Oma teoriani on, ett� kuhina k�yt�vill� loi eduskuntaan mielentilan, ett� nyt v�h�n n�p�yt�n Saulia. Mutta saman ajatuksen oli saanut paljon useampi kuin kukaan oli osannut arvata, ja n�p�ytys kasvoi iskuksi avok�mmenell�. Muistan hyvin kansanedustajien ep�uskoiset ilmeet, kun vaalin tulos luettiin. Ja niit� h�mmentyneit� ja v�h�n syyllisenkin n�k�isi� ilmeit� oli paljon usemman kuin 89 edustajan kasvoilla.

Mutta t�m� on tosiaan vain yhden ex-edustajan kokemuksiin perustuva p�hk�ily aiheesta. 199 muuta voivat olla hyvinkin erilaisia.

Politiikkaa virtuaalisilla toreilla

Tue, 29 Jan 2013 12:31:00 +0200

Tieto- ja viestint�teknologia muuttaa toimintatapoja, ja muutos her�tt�� usein vastarintaa. Hyv�n esimerkin t�st� tarjoaa eduskunnan puhemies Eero Hein�luoman (sd) ja Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Timo Soinin (ps) turhautuminen ”v�rkkien n�pel�intiin” kokouksissa. �Hein�luoma ja Soini kokevat, ett� valtion ja kunnan korkeimmissa p��tt�viss� instituutioissa tulisi keskitty� kuuntelemaan muiden puheenvuoroja. Tai Timo Soinin sanoin ”Valtuustossa pit�isi kuunnella puheita kuin n�pel�id� twittereit� tai ipadej�. Olisi ihan kiva keskitty� itse asiaan.” Ilmeisesti mahdolliset muistiinpanot tulisi tehd� kyn�ll� ja paperilla. Sen sijaan monet nuoremmat ja v�h�n vanhemmatkin kansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut kokevat tieto- ja viestint�tekniikan arkiseksi ty�v�lineeksi, joka ilman muuta kuuluu mukaan my�s kokouksiin. Vaatimus luopua tehokkaista ty�v�lineist� tuntuu l�hinn� simputukselta.

Monien mielest� l�pp�reiden asemesta sekalaiset peperil�j�t vaikuttavat sopimattomilta nykyaikaisen kaupungin tai valtion korkeimpien p��tt�vien instituutioiden p�ydille. Paperil�j�t viestiv�t arvokkuuden asemesta tehottomuudesta ja j�lkeenj��neisyydest�.

Selityksen� ”v�rkkien” vierastamiseen voi olla Hein�luoman ja Soinin pitk� poliittinen ura. Politiikka on niin intensiivinen ja kokonaisvaltainen 24/7/365 el�m�ntapa, ett� ymp�r�iv�n maailman kehityst� ei ehdi kokea omakohtaisesti. Uudet ilmi�t kuten sosiaalinen media koetaan vieraiksi.

Hyv�n esimerkin t�st� tarjoaa Timo Soinin k�sitys, ett� sosiaalinen media tuskin innostaa espoolaisia kiinnostumaan kunnallispolitiikasta. Itse olen asiasta eritt�in eri mielt�. Mielest�ni kuntalaisten on paljon helpompi seurata lautakuntien ja valtuuston toimintaa sosiaalisessa mediassa kuin esimerkiksi esityslistoja kaupungin nettisivuilta selaamalla.

Itse asiassa vasta sosiaalinen media on tehnyt kunnallisen p��t�ksenteon aktiivisen seuraamisen ylip��t��n mahdolliseksi! Ainakin minulle tulee nyky��n jokaisen valtuuston kokouksen yhteydess� palautetta kuntalaisilta, jotka ovat seuranneet kokouksen nettil�hetyst�. Ja se palaute tulee nimenomaan sosiaalisessa mediassa.

Kutsunkin Timo Soinin ja Eero Hein�luoman tutustumaan twitterin ja facebookin maailmaan! Ainakin Espoossa monien valtuutettujen profiileissa k�yd��n valtuuston kokousten aikana aktiivista dialogia valtuustossa k�sitelt�vist� aiheista.

Timo Soini korostaa jatkuvaa vuorovaikutusta ��nest�jien kanssa my�s vaalien v�lill�. Siksi minun on niin vaikea ymm�rt�� h�nen nihkeytt��n sosiaalisen median virtuaalisia toreja kohtaan. Miss� muualla ��nest�jien kohtaaminen on yht� helppoa kuin netiss�? Netiss� poliitikko on tavoitettavissa jatkuvasti eik� vain kerran kahdessa vuodessa, kun poliitikko ehtii piipahtaa ��nest�j�n kotikaupungin torilla.

My�s virtuaalinen tori on paikka, jossa poliittinen p��tt�j� voi ja pit�� keskustella kansalaisten kanssa.